MURHEELLISTEN TARINOIDEN MINISTERI
”Meille on tullut eurooppalainen juomakulttuuri viikolle ja viikonloppuna jatketaan suomalaista, humalahakuista juomista.”13.2.200815:00
Viinan varjo kaatuu kolkosti oikeusministeriön ylle. Väkivalta ja viina liittyvät yhteen liian usein murheellisin seurauksin.
Viinan varjo -juttukokonaisuus
KUVAT: Kari Salonen
GRAFIIKAT: Piia Ouri
Oikeusministeri Tuija Brax (vihr.) ei halua samaan kuvaan kuvausrekvisiitaksi tuomamme viinapullon kanssa. Sen ymmärtää. Työssään hän joutuu riittävästi tekemisiin viinanjuonnin seurausten kanssa.
”Jos meillä ei olisi niin pahaa alkoholiongelmaa tässä maassa, oikeusministerillä olisi hirveän paljon vähemmän tekemistä: vankilat olisivat puolityhjiä ja tuomioistuimissa olisi tosi vähän rikosjuttuja”, Brax huokaa.
”Yli 80 prosenttia henkirikoksen tekijöistä on ollut syvässä humalatilassa, pahoinpitelijöistä kaksi kolmasosaa. Uhreistakin noin 70 prosenttia on ollut kännissä.”
”Suomi on näissä tilastoissa Länsi-Euroopan surullisin maa: väkivaltarikollisuus ylipäätään, henkirikokset ja vakavat pahoinpitelyrikokset. Näistä häpeäpilkuista pahin on lähisuhdeväkivalta. Ja lähisuhdeväkivaltaan pätevät nämä samat alkoholiluvut.”
Braxin mukaan alkoholiveron lasku neljä vuotta sitten on näkynyt suoraan väkivaltatilastoissa. ”Poliisi raportoi alkoholiveron laskun jälkeen huomattavan kasvun kotihälytyksissä ja nimenomaan lähisuhdeväkivallan osalta.”
”Se, että meillä juodaan näin paljon ja erityisesti että ongelmakäyttäjät juovat nyt enemmän kuin aikaisemmin, on suuri oikeuspoliittinen kysymys. Rikosten torjunnan ja lastensuojelun kannalta se on aivan järkyttävän suuri kysymys.”
Lasten ja nuorten tulevaisuus huolettaa
Eniten Braxia surettavat juuri lapset ja nuoret. ”Meillä on vaikka kuinka paljon tutkimuksia siitä, että lapsi joka elää väkivaltaisessa kodissa, vaurioituu tai on ainakin vaarassa vaurioitua. Jos lapsi joutuu todistamaan sitä, kun äitiä lyödään, hänen saamansa trauma on yhtä syvä kuin että lasta itseään olisi lyöty.”
Braxin mukaan väkivaltaisen lapsuuden kokeneiden lasten todennäköisyys päätyä väkivallan tekijäksi tai uhriksi kasvaa. ”Siinä menee jotain pahasti rikki.”
Toinen asia on lasten ja nuorten omat alkoholikokeilut. ”Nuorten alkoholikäyttäytymisessä alkoholin hinnalla on poikkeuksellisen suuri merkitys.”
”Alkoholiveron kohdentamista eri juomiin on pohdittu vaikka kuinka ja tutkimustulokset ovat kovin ristiriitaisia. Itse olin alunperin sillä kannalla, että nimenomaan väkevien viinojen verotusta tulee nostaa aika paljon. Mutta kun olen kuunnellut nuorisotutkijoita, olen ymmärtänyt, että se, onko nuorilla varaa siideriin tai kaljaan, on aikamoinen lastensuojelu- ja alkoholipoliittinen kysymys. Olen kääntänyt kelkkani ja tullut siihen tulokseen, että kyllä kautta linjan on syytä katsoa sitä hintaa.”
”Työssäkäyvät aikuisethan saavat viinapullon, jos sen haluavat. Nuorille se, että alkoholi on halpaa, on sitä, että viikkorahoilla tai muuten pystyy sitä hankkimaan.”
Hinnanlasku sysäsi suurkuluttajia rajan yli
Valitettavasti viinan hinnan vaikutukset näkyvät osassa aikuisistakin. ”Suurkuluttajat juovat vielä enemmän kuin ennen. Asiantuntijoiden arvioiden mukaan suuri veronalennus lisäsi selkeästi jo valmiiksi ongelmakuluttajien juomista. Se on sysännyt rajan toiselle puolelle niitä, jotka vielä jotenkin ongelmajuomisensa kanssa tulivat toimeen.”
Alkoholiveroa nostettiin hieman vuodenvaihteessa. ”Se oli tosi hyvä päätös ja hallitus on nyt oikealla tiellä”, oikeusministeri toteaa.
Brax sanoo ajaneensa korotuslinjaa peruspalveluministeri Paula Risikon (kok.) ja sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälän (kesk.) kanssa. Tavoitteena on jatkaa korotuslinjaa tämän vaalikauden aikana. ”Otetaan se varmasti puheeksi jo seuraavassa budjetissa”, Brax lupaa.
Tosin poliitikko tietää, että alkoholiveron nostoon vaikuttaa moni asia. Braxin mielestä on selvää, että halutaan tarkkailla, ettei Viron tuonti kasva. ”Ja sitähän ei vielä tiedetä, kun uusi korkeampi vero on ollut meillä vasta vähän aikaa.”
Ministerin mukaan täytyy myös jonkin aikaa seurata, mitä vuodenvaihteen veronkorotus sai aikaan. ”Auttoiko se jo? Jos auttoi, niin kuinka paljon? Kuinka paljon tarvitaan lisää?”
Yhteisöllisyyttä tarvitaan
Pelkkä alkoholiveron kiristäminen ei auta, Brax toteaa. ”On paljon ja mittakaavaltaan isompia asioita kuin tämä veron justeeraaminen.”
Hänen mielestään nuorten hyvinvointiin täytyy panostaa vakavasti, jotta taskurahat eivät mene alkoholiin. Nuorten epävarmuus, ahdistus, masennus, mielenterveys- ja seksuaaliongelmat linkittyvät päihteisiin, alkoholiin ja huumeisiin.
”Tarvitaan ihan vanhanaikaisia asioita, kuten lasten ja nuorten kanssa olemista, hyvää perhepolitiikkaa, päivähoitoa ja koulua.”
”Kouluterveydenhuollolla on ihan keskeinen rooli siinä, kuinka paljon näitä päihtyneitä pahoinpitelijöitä on sitten myöhemmin vankilassa.”
”Nyt läheskään kaikilla yläasteilla ei ole kouluterveydenhoitajaa.”
Oikeusministeri näkee tärkeänä myös kansalaisjärjestöjen roolin. ”Harvoin muistetaan, että kansalaisjärjestöt ovat sitä sosiaalista kittiä, joka yhdistää meitä, kun rakennemuutoksen takia ei sukuyhteys ole aina niin kiinteä.”
Nuorisoseurat, partio, urheiluseurat, erilaiset sosiaali- ja terveystyön järjestöt ja kyläyhdistykset tekevät kaikki tärkeää sosiaalista työtä. ”Ihmisille on tärkeää kokea kuuluvansa johonkin, ettei ainut paikka kohdata muita ole kapakka.”
Raittiusjärjestöjen uusista tuulista Brax on iloinen. ”Raittiusseuroissa tehdään oikeita asioita. Ollaan oikeasti ihmisten arjessa ja autetaan.”
Hänen mielestään on hienoa myös se, että raittiusjärjestöissä neuvotaan sitäkin, miten aikuinen ihminen elää alkoholin kanssa, niin ettei siitä tule ongelmaa.
Eurooppalaista juomakulttuuria suomalaisittain
Oikeusministerin mukaan alkoholi on tullut suomalaisten arkeen salakavalasti hiipien. ”Me ollaan tultu sokeiksi sille, että alkoholia tarjotaan joka paikassa. Se on kummallinen, nopeasti tapahtunut muutos.”
Braxin mielestä on korkea aika herätä todellisuuteen ja kyseenalaistaa vallitseva alkoholia suosiva kulttuuri. ”Humalahakuiseen juomiseenkin opitaan harjoittelun kautta. Esimerkiksi julkisissa tilanteissa alkoholin tarjoilua voi vähentää.”
Suomalainen juomiskulttuuri on alkoholipolitiikalle iso haaste. ”Sen kun voisi muuttaa, niin ei meillä olisi paljon mitään ongelmia. Mutta kulttuuriset muutokset ovat hitaita.”
Itse asiassa ministeri ei näe eurooppalaisen juomakulttuurin saapumisessa Suomeen pelkästään hyvää. ”Se, että meille on nyt tullut eurooppalainen juomakulttuuri viikolle ja viikonloppuna jatketaan suomalaista, humalahakuista juomista, on kaikista kamalin vaihtoehto. Näin ei pitänyt käydä. Sivistynyttä alkoholin käyttöä on opittu, mutta meillä on yhä hirvittävän voimakkaana humalahakuinen juominen.”
Brax puhuu, vodkavyöstä, alueesta, jolla jossain syystä humalahakuinen juominen näyttää olevan kovin syvällä. Suomen lisäksi vodkavyölle sijoittuvat muun Pohjoismaat, Venäjä ja slaavilaiset kulttuurit yleensä, baltit, Skotlanti ja Irlanti.
”Kylmä ilma ei oikein ole looginen selitys sille, miksi ihminen ottaa merkittävän riskin paleltua hankeen”, ministeri ironisoi.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
