Lukijalta: Mahtuvatko tasa-arvo ja maanpuolustus samaan lauseeseen?

Reserviupseerioppilaita harjoituksissa. Kirjoittaja muistuttaa, että maanpuolustuksessa tehtävät ovat moninaisia ja niistä löytyy kaikille oma paikkansa. Kuvituskuva. Kuva: Sanne Katainen

Juuri itsenäisyyspäivän alla julkaistu Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) tekemä haastattelututkimus osoittaa suomalaisten henkilökohtaisen maanpuolustustahdon olevan korkealla. 80 prosenttia kyselyyn vastanneista vastasi myönteisesti kysymykseen ”Jos Suomeen hyökätään, olisitko itse valmis osallistumaan maanpuolustuksen eri tehtäviin kykyjesi ja taitojesi mukaan?”. Tämä on huomattavan korkea osuus.

Samaa kieltä puhuu oma subjektiivinen kokemukseni esimerkiksi itsenäisyyspäivän seppeleenlaskutilausuuden osanottajamäärästä Kuopion sankarihaudalla, reserviupseerikerhomme jäsenmäärän ja aktiivisuuden kehityksestä sekä vahvasta yleisestä kiinnostuksesta reserviläistoimintaa kohtaan.

Perustuslakimme mukaan jokainen Suomen kansalainen on velvollinen osallistumaan isänmaan puolustukseen tai avustamaan sitä sen mukaan kuin laissa säädetään. Jokaisella tulisi myös olla oikeus tietää oma tehtävänsä poikkeusoloissa ja voida etukäteen kouluttautua ja valmistautua siihen.

Nykyisin laaja joukko naisia osallistuu kokonaismaanpuolustukseen kehittämällä taitojaan esimerkiksi MPK:n ja Naisten Valmiusliiton kursseilla, mutta heitä ei pystytä sijoittamaan osaamisensa mukaiseen poikkeusolojen tehtävään. Vahvasti toivon, että kaikkien hallinnonalojen yhteinen varaamisrekisteri etenee käytäntöön nykyisen hallitusohjelman kirjausten mukaisesti.

Ikäluokkien voimakkaan supistumisen myötä malli, jossa miehet velvoitetaan asepalvelukseen ja naiset voivat hakeutua siihen vapaaehtoisesti, ei ole toimintakykyisen ja riittävän suuren reservin näkökulmasta kestävällä pohjalla enää kovin kauaa. Tämän toi esille myös Puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö Rami Saari (HS 18.11.). Hän korosti, että tulevaisuuden ratkaisuja on määriteltävä lähivuosina yhdessä – huomioiden puolustus sekä yhteiskunnalliset tarpeet.

Mikäli uuden asevelvollisuuslain halutaan olevan voimassa 2030-luvun puolessavälissä, voidaan lainsäädäntötyöllä sanoa olevan jo hieman kiire. Myös kansalaisten tasa-arvon näkökulmasta tulisi siirtyä yhdenvertaiseen malliin, jossa koko ikäluokasta parhaiten soveltuvat valittaisiin asepalvelukseen ja loput suorittaisivat kansalaispalveluksen, joka valmentaisi heitä omaan poikkeusolojen tehtäväänsä.

Maanpuolustus on kaikkien kansalaisten oikeus ja velvollisuus, eikä se ole sukupuolikysymys. Tehtävät ovat moninaiset ja kaikille löytyy oma paikkansa.

Satu Linnaranta

reservin luutnantti

Kuopion Reserviupseerikerhon puheenjohtaja

Reserviupseeriliiton liittovaltuuston jäsen