EU tarvitsee kipeästi lisää suomalaisia tekijöitä
Vaikuttaa siltä, että ura unionin leivissä ei houkuttele etenkään nuoria. Tämä on ongelma sekä EU:lle että Suomelle, kirjoittaa Petri Sarvamaa kolumnissaan.
Elina Laurinen (vas.) ja Taru Haapaniemi ovat tehneet pitkän uran EU:n lainsäädäntöelimissä. Molemmat ovat kasvaneet viljelijäperheissä. Taru Haapaniemi toimii kuvan keskellä seisovan maatalouskomissaari Janusz Wojciechowskin kabinetissa. Kuva: Juha Roininen / EUP-IMAGES24.1.202507:30
Euroopan unionin taustalla pyörivä koneisto on valtava. Tämä lähes 60 000 virkamiehen kokonaisuus tuottaa päätöksiä, jotka vaikuttavat jokaisen suomalaiskodin arkeen.
Meitä suomalaisia on näissä EU-tehtävissä kuitenkin aivan liian vähän ja tilanne huolestuttaa laajasti – onko esteitä työllistymiselle liikaa vai eivätkö EU-urat yksinkertaisesti kiinnosta?
Suomesta tarvitaan enemmän kaiken tasoisia osaajia EU-tehtäviin, sillä se on yhteinen etumme. Kansallinen asiantuntemus ja erityisolosuhteemme pääsevät esiin vain, jos suomalaiset ovat itse mukana tuomassa näkemyksiämme EU-pöytiin – tästä lienee konsensus yli puoluerajojen.
Kansainvälisiin uramahdollisuuksiin ei ohjata riittävästi yliopistoissa.
Keskeinen haaste on myös suomalaisen virkamieskunnan ikääntyminen. Kun kokeneet EU-osaajamme siirtyvät lähivuosina eläkkeelle, kuka jää valvomaan kansamme etuja?
Jos nuoria ei saada rekrytoitua ajoissa, menettää Suomi vaikutusvaltaansa EU:n päätöksenteossa. Kyseessä ei ole pelkästään virkamiesten tai poliitikkojen huoli – tämä on kansallinen kriisi.
Osaajien rekrytointi EU-tehtäviin on kuitenkin haastavaa. Vaikuttaa siltä, että ura unionin leivissä ei houkuttele etenkään nuoria. Yksi keskeinen syy saattaa olla EU:n aataminaikainen rekrytointijärjestelmä.
Kilpailuperusteiset valintakokeet (EPSO) tunnetaan monimutkaisuudestaan ja turhamaisesta byrokraattisuudestaan. Rekrytointiprosessin tuntuessa vieraalta tai liian vaativalta, on riskinä se, että moni potentiaalinen hakija saattaa jäädä rannalle.
Unionin tasolla rekrytointiongelmat onkin jo havaittu. EU:n tilintarkastajien marraskuisen raportin mukaan unionin toimielimillä on laajoja vaikeuksia houkutella henkilöstöä tiettyihin toimenkuviin ja tietyistä jäsenvaltioista, vaikka ne tarjoavatkin nykyaikaiset ja joustavat työolot.
Erityisen huolestuttavaa on, että EU:ssa tukeudutaan liikaa väliaikaiseen henkilöstöön ja näin vaarannetaan toiminnan jatkuvuus.
Ongelma ei kuitenkaan ole täysin EU:n päässä - myös Suomella riittää petrattavaa. Kansainvälisiin uramahdollisuuksiin ei ohjata riittävästi yliopistoissa. Valtaosa ei tiedä tarpeeksi EU:sta tai sen tarjoamista mahdollisuuksista.
Myös ulkomaille muuttaminen tuntuu monille ylitsepääsemättömän jännittävältä tutun ja turvallisen Suomessa asumisen rinnalla.
Suomessa tämän viestin tulisikin toimia herätyksenä: jos emme itse tartu toimeen, ottavat muut jäsenmaat yliotteen tärkeimmistä EU-viroista. Valonpilkahdus nähtiin alkuvuodesta, kun uusien EU-komissaarien kabineteissa aloitti työnsä peräti 12 suomalaista. Suunta on oikea.
EU tarvitsee meitä suomalaisia, mutta ennen kaikkea Suomi tarvitsee suomalaisia EU:ssa. Suomalainen työetiikka, arvostettu koulutus ja monipuolinen asiantuntemus ovat avaimia paitsi Suomen, myös koko unionimme menestykselle.
Kolumnin kirjoittaja on Suomen jäsen Euroopan tilintarkastustuomioistuimessa.Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
