Ministeriön jokiuudistus

Piirros: Stiina Hovi 

Pohjanmaan kevättulvien aikaan ministeri Henna Virkkunen totesi julkiselle sanalle, että ”jokiin tarvitaan rakenteellista uudistusta”. Ehkä hän tarkoitti kuntaministerin kielellä tulvasuojelun tehostamista. Mikäli hän tarkoitti jotain muuta tai ei mitään erityistä, jäi uutisten kuulijalta havaitsematta.

Mutta jospa otammekin ministerin puheen todesta. Tehdään Suomeen jokiuudistus vahvan perusjoen mallilla. Niin, että kalojen peruspalvelut ovat kaikkialla laadukkaat ja yhtäläisesti saatavilla. Siirretään Suomi soutuveneellä kulkemisen ajasta muskeliveneiden aikaan.

Rakennetaan Suomen joille leveät hartiat, jotta ne pystyvät selviytymään tulevista tehtävistään!

Suomessa on kerta kaikkiaan liian paljon pieniä ojia, puroja ja noroja. Ei niissä pääse Bustereilla ajamaan. Ne on siis levennettävä moottoriveneellä ajokelpoisiksi. Ne on liitettävä osaksi vahvojen perusjokien rakennetta. Näin saadaan Suomen jokirakenne nykyaikaan. Turhat ja kalojen kannalta turhauttavat monipolviset latvavedet selkeytyvät suunnitelluiksi kokonaisuuksiksi.

Erityisesti laskennallista virtaamaa häiritseviin pohjavesilähteisiin halutaan puuttua. Ne on siis salaojitettava ja kanavoitava suoraan jokiin virtaaviksi.

Lehdistölle kerrotun tiedon mukaan ministeriön virttaankankaalaiselta konsultilta tilaamassa painelaskelmassa olisi laskettu, että jos talven lumikuorma sulaa päivässä ja lähtee kerralla liikkeelle, aiheutuu jopa vahvoihin perusjokiin niin suuri laskennallisen vesimäärän lisäys, että Pohjanmaan jokien leveys on kaksinkertaistettava samalla, kun suojapengerten korkeutta on tuplattava. Nimenomaan tätä tarkoittaa jokien rakenteellinen uudistus.

Näin saadaan Pohjanmaan kaloille lisää peruspalveluja.

Tällä jokien palvelukyvyn lisäämisellä on se etu, että siltoja ei enää tarvita, koska ne jäisivät joka tapauksessa veden alle.

Nämä jokia ylittävät ilmiöt – ehkä ministeri sanoisi ristikkosiltojen kohdalla ”himmelit” – voidaan siis poistaa. Sillat tulevat joka tapauksessa kalliiksi, koska niillä on ylityskertaa kohti niin vähän käyttäjiä. Samalla moottoriveneiden käytön lisääntyessä Buster-toiminnan kannattavuus paranee.

Koska vesi virtaa hitaammin leveissä ja tyynissä joissa, tarvitaan suuren jokiuudistuksen oheen lähikoskiuudistus. Tällä tarkoitetaan, että vettä pumpataan takaisin yläjuoksulle korkeiden mäkien ja kallioiden päälle. Näin saadaan luotua hapettavia lähikoskia, joka vanhassa järjestelmässä oli aivan liian vähän.

Tässäkin suhteessa ministeriön ehdotus tulee olemaan vallitsevaan tilaan nähden ylivertainen.

Voimakkaasti kasvavien jokisuiden kohdalla tarvitaan rakennetta kehittäviä suistovesiliitoksia niin, että riittävät määrät merivettä määrätään jokeen kuuluvaksi. Onhan joella ja merellä joka tapauksessa yhteiset kalat ja kaloilla yhteinen työssäkäyntialue.

Monet kalat kerääntyvät saarten rannoille kutemaan ajattelematta asiaa jokipoliittisesti. Ministerin mukaan pakkoa ei liitoksissa käytetä, mutta jos liitoksia ei tule, vetää ministeriö johtopäätökset asiasta. Yhteinen vedenkäytön suunnittelu on joka tapauksessa tarpeen.

Kokemuksen mukaan suurten tulvien aikana tulvavettä on tietoisesti laskettava suojapengerten taakse pelloille. Tämä johtajuutta vaativa menettely on saanut ministerin epävirallisesti pohtimaan, että kaikista tehokkainta olisi muuttaa Pohjanmaa Kymmenen virran maasta Yhden virran maaksi.

Toisin sanoen Lauhanvuorelta Aavasaksalle ulottuisi yksi yhden virran ja vesialueen maa, jossa kaikilla kaloilla olisi yhtäläinen ja esteetön pääsy jokipalveluun.

Tämä edellyttää ennakkoluulotonta vedenpinnan nostoa. Ministerin kerrotaan mennen pitemmällekin, tuskastuneena jatkuvaan vastustukseen ja julkisuudessa samoina toistuviin kysymyksiin.

Vankan huhun mukaan ministeri harkitsee yhteistyötä Ruotsin kanssa kalojen uintipalveluiden ostamiseksi. Käytännössä tämä tarkoittaisi patopenkereen rakentamista Paraisilta Hiittisten saariston ja Ahvenanmaan yli Tukholman saaristoon.

Muutamassa vuodessa Selkämeren ja Perämeren altaan vedenpinnan nousu mahdollistaisi kaloille ennen kuvittelemattoman palvelutason. Yhtenäinen valuma-alue on ainoa oikea lähtökohta rakenteelliselle jokiuudistukselle, väitetään ministerin sanoneen.

Jokien rakenteellinen uudistus toteutetaan jokirakennelailla, jokilailla sekä jokien vesiosuusjärjestelmää uudistamalla. Vesiosuudet määritellään johdonmukaisesti jokiuudistusta tukeviksi.

Koko jokiuudistuksen aikatauluksi on päätetty kolme vuotta, jolloin uudistus on voimassa 1.1.2015.

JUHA KUISMA