Maatilojen tuet ja tulevaisuus
Pienten tilojen tulee liittyä keskenään yhteen, suunnitelmalliseen yhteistoimintaan.Vuorineuvos Reijo Karhinen ehdottaa maataloustukipolitiikan muuttamista siten, että tuet suunnataan kehittämis- ja investointihaluisille ja -kykyisille tiloille. Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan 57 prosenttia tiloista olisi vuoden 2017 tulosten perusteella jäänyt Karhisen heittämän 20 000 euron maataloustulorajan alapuolelle (MT 8.2.).
Millaisiin vaikeuksiin pientilojen perheet joutuvat, jos tukileikkuri toteutetaan maatalouden nykyrakenteissa?
Perinteisesti maatiloilla on kyetty selviytymään kombinoimalla eri tulolähteitä toisiinsa koko perheen kokonaistuloja ajatellen. Tukien menetys voi romahduttaa tämän kombinaatiomallin.
On kuitenkin olemassa ratkaisu, joka kanavoisi tukia maatilatalouden rakennemuutokseen ja tekisi sen suoraan viljelijäperheiden omista ehdoista ja tarpeista lähtien.
Jotta Karhisen ehdotus samalla palvelisi toivottua rakenteellista muutosta maatalouden taloustilanteeseen, tarvitaan rohkea loikka perheviljelmämaatilojen pellonaitojen yli. Pienten tilojen tulee liittyä keskenään yhteen, suunnitelmalliseen yhteistoimintaan.
On perustettava osakeyhtiö- ja osuuskuntamaatiloja. Seurauksena saadaan viljely- ja karjataloudessa erikoistumis- ja yksikkökokoetuja, säästöjä kone- ja rakennuskustannuksiin.
Henkistä kapasiteettia vapautuu työtehtävien jakamiseen osaamisen, taipumusten ja halujen mukaan.
Taloudenpito hyötyy koordinoidusta ja yhteisöllisestä johtamisesta, mitä tarvitaan myös tukihaku- ja raportointibyrokratian osaamista ja rationalisointia varten.
Useasta tilasta muodostettu tuotannollinen yksikkö voi hyödyntää tukijärjestelmää pieniä yksittäistiloja tarkoituksenmukaisemmin ja vähemmin hallinnollisin kustannuksin.
Yhteissuunnittelulla voitaisiin tällaisessa monitilatoimintamallissa maatalouden tuotantoyksikköjen kokorationalisoinnin kustannuksia vähentää, investointeja ja tehokkuutta lisätä.
Perhemaatilatalouden ahdingosta ei selviydytä ilman radikaalia uudistushenkeä ja -intoa.
Avaimet ovat maaseudulla ja maatiloilla, erityisesti nuorten emäntien ja isäntien hallussa.
Yhteistyöhenkeä ja toimeen tarttumista yhteisten tavoitteiden toteuttamiseksi tarvitaan paitsi maatilataloudessa toimivien myös koko maaseudun kylien elinvoimaisuuden vahvistamiseksi.
Tapani Köppä
emeritus tutkimusjohtaja ja professori Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
