Biokaasusta ratkaisu myös merenkulun päästöihin

Suomen pohjoinen sijainti, itäraja ja 1 100 kilometriä Itämeren rantaviivaa tekevät meistä käytännössä saaren Euroopassa. Merenkulku on elintärkeää Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle, sillä 90 prosenttia viennistämme ja 80 prosenttia tuonnistamme kuljetetaan meriteitse. Laivoissa käytetyistä polttoaineista 98 prosenttia on fossiilisia.

Edessä on valtava muutos kohti kestävämpää merenkulkua.

Murros on merkittävä myös maaseudulle. Sieltä lähtevät tuotteet kulkevat maailmalle meriä pitkin, ja myös useiden vaihtoehtoisten polttoaineiden raaka-aineet ovat maalta lähtöisin.

EU:n energia- ja ilmastopaketti sisältää 12 tavoitteiltaan kovaa lakiehdotusta ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi vuonna 2050. Monet näistä aloitteista vaikuttavat merenkulkualaan radikaalisti.

Päästökaupan laajentaminen merenkulkuun ohjaa merenkulkualaa vähähiiliselle tielle asettamalla hinnan saastuttaville ratkaisuille.

FuelEU Maritime -asetuksella pyritään lisäämään vaihtoehtoisten polttoaineiden kysyntää ja vähentämään polttoaineista aiheutuvia päästöjä 75 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönottoon tähtäävä asetus (AFIR) pakottaa luomaan tälle puitteet.

Kaikki edellä mainitut säädökset kietoutuvat toisiinsa ja ovat Suomen vientiteollisuuden kilpailukyvyn kannalta ratkaisevia.

Tulevan lainsäädännön on luotava vakaat ja ennustettavat puitteet yritysten toimintaan sekä kannustettava uusiin investointeihin ja innovaatioihin. Samalla on huolehdittava, että Euroopan maailmanlaajuinen kilpailukyky säilyy ilmastotoimista huolimatta.

Ympäristöongelmat eivät ratkea sillä, että ne siirretään johonkin toiseen maanosaan. On huolehdittava, että biopolttoaineiden tarjonta pystyy vastaamaan asetusten myötä kasvavaan kysyntään.

Tämä edellyttää polttoaineiden raaka-ainepohjan määrittelemistä riittävän laajaksi ja teknologianeutraalia lähestymistapaa.

Meriliikenne on kilpailukykyinen kuljetusala. Vihreään energiaan siirtyminen lisää kustannuksia ja kasvattaa hinnankorotuspaineita ainakin lyhyellä aikavälillä.

Suomessa on arvioitu, että FuelEU Maritime -asetus ja päästökauppajärjestelmän laajennus nostaisi viennin kustannuksia sadoilla miljoonilla euroilla.

Pohjoismaiden lisähaaste on talvimerenkulku, kun jääpeite lisää polttoaineen kulutusta 20–60 prosenttia. Kalustomme on turvallisuussyistä jäävahvisteista, eikä polttoaineenkulutusta vähennä tästä aiheutuva lisäpaino.

Haitat ovat siis ympärivuotisia. Näitä ongelmia ei muissa Euroopan maissa Ruotsin ja Viron lisäksi ole. Suomen on vaadittava kompensaatiota, jotta asemamme EU:n sisämarkkinoilla pysyy tasapuolisena.

Viennin kustannukset eivät saa karata käsistä, sillä esimerkiksi vientivetoista metsäteollisuutta rasittaa jo muidenkin EU-aloitteiden kautta merkittävät kilpailukykyhaasteet.

Valtavan kuljetuskapasiteettinsa ansiosta meriliikenne on vähiten päästöjä aiheuttava kuljetusmuoto kuljetettua tuotetta kohden.

Päätösten vaikutusarviot on tehtävä huolellisesti, sillä kuljetusten siirtyminen mereltä maanteille olisi haitallisempi sekä talouden että ilmaston näkökulmasta. Siksi on tavoiteltava kasvihuonepäästöjen kustannustehokasta vähentämistä vahingoittamatta meriliikenteen kilpailukykyä.

Maaseutu kohtaa meren biokaasun kautta. On tärkeää, että EU näkee laivoissa jo käytössä olevan nesteytetyn maakaasun (LNG) tarpeellisena käyttövoimana. Asetus avaa näin mahdollisuuksia myös maaseudulle, sillä nesteytetty biokaasu sopii samoihin laivoihin.

Suomenkin satamissa infrastruktuuri eli säiliöt, terminaalirakenteet sekä toimitusketjut näille ratkaisuille ovat jo valmiina, ja tulevan EU:n ilmastolainsäädännön on luotava biokaasun tuotannolle ja käytölle vahvat kannustimet.

Valitettavasti komissio ei näe biokaasun potentiaalia riittävästi henkilöautoissa ja vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurissa, ja tähän komission asenteeseen on haettava muutosta.

On myös vaikutettava siihen, että merenkulkuun ja raskaaseen liikenteeseen syntyy vahva kysyntä biokaasulle EU-asetusten kautta. Samalla maatilat on valjastettava tuottamaan biokaasua, missä Suomessa onkin tehty oikeita toimenpiteitä.

Suomi on edelläkävijä kestävien biopolttoaineiden ja uusiutuvan vedyn tuotannossa. Näiden tuotteiden kysyntä kasvaa valtavasti FuelEU Maritime -asetusten myötä.

Hyvin toteutettuna tästä kaikesta voi seurata uutta yrittäjyyttä, innovaatioita ja työpaikkoja uusiutuvien polttoaineiden pariin, kestävän kehityksen vahvistumista sekä puhtaampaa merenkulkua tulevaisuudessa.

Merenkulku on elintärkeää Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle.