Ratsain kuutamon loisteessa ja pirun perässä

Haapajärveläinen Toivolan Korpiratsut on kehittänyt pohjoisen lyhyisiin päiviin erikoisuutensa, kuutamoratsastukset.

”Talvella päivät ovat niin lyhyet, että ratsastamaan on päästävä aina, kun vain näkee, eli hankikeleillä kuutamolla. Kesäöisin taas on mukava ratsastaa ilman hiostavaa kuumuutta ja paarmoja. Yössä on aivan oma tunnelmansa, kun talvella hanget hohtavat kuun loisteessa ja laukataan aavalla niin, että lumi pölisee. Kesäyössä taas on satumaisen hiljaista. Usva kiemurtelee metsänpohjassa ja Tapion elävät kurkistelevat piiloistaan ja kummastelevat outoon aikaan kulkevia. Yöratsastus on erilaista, vähän jännittävääkin”, Suvi Mykkänen Korpi-Ratsuista kuvaa.

Toivolan korpiratsut kulkevat kengittä, ja suitsitus on kuolaimeton. Ekologisuus ja luonnollisuus ovat tärkeitä arvoja. ”Koen olevani enemmän ratsastava luonto-opas kuin ratsastuksenohjaaja”, yrittäjä sanoo.

Lantelan ratsastustalli vie todelliset rämäpäät vaellukselle, jossa taivalletaan meteoriitin törmäyksessä syntyneen Lappajärven ympäri viidessä päivässä. Reissussa ratsastetaan nelisen tuntia ja vajaa 30 kilometriä päivässä, ja yrittäjä Vuokko Lantelan mukaan taukoja pidetään useita. Reitti ei seuraa vain järven rantaviivaa, vaan polveilee eteläpohjalaismaisemissa.

”Reittiä suunnitellessa on käytetty apuna Jamissa oppilastyönä tehtyä kartastoa Lappajärveä ympäröivistä ratsastukseen soveltuvista reiteistä. Vaelluksella yövymme erilaisissa majapaikoissa: maatilamajoituksissa, yksityiskodeissa ja tokihan yksi yö todellisilta rämäpäiltä menee vaikka heinäladossa, kunhan vain hevosille saadaan aitausmahdollisuus”, Vuokko Lantela sanoo.

Mika Nylund Kamisakista Ivalosta kertoo, että pohjoisen Suomen sääolot antavat talviratsastukselle erityisen säväyksen. ”Lumivalkoiset maisemat ja kavioiden alla narskuva lumi tekevät matkanteosta erilaisen. Alkuvuoden kaamos tai kevään aurinkoiset hanget ovat ainutlaatuinen elementti retkillä.”

Nylundin mukaan suomenhevonen päihittää luontoretkillä helposti moottorikelkan. Erityisesti ulkomaalaiset matkailijat innostuvat suomenhevosesta, onhan se kulttuurihistoriallisesti merkittävä kansallishevosemme.

Nakkilalainen Jaakkolan Rustholli luotsaa ratsastusvaeltajat kaikkiaan kahdeksan kunnan alueella kulkevan Satakunta-vaelluksen läpi. Vaelluksen vetäjä Eija Jaakkola sanoo, että vaikka vaellukselle kertyy mittaa 150 kilometriä, siitä selviää peruskuntoinenkin ratsastaja.

”Reitillä liikumme yli kolmanneksen laukassa eli päivämatka taittuu nopeasti. Toisaalta reittiin sisältyy pitkiä pätkiä umpimetsässä, jolloin kävellään löysin ohjin. Yleensä vaelluksen toisena päivänä ratsastajat ovat aika poikki, mutta jo seuraavana aamuna kroppa alkaa tottua menoon. ”

Pitkälle reitille Jaakkolan Rustholli on kysynyt kaikilta maanomistajilta luvat. Tilalla on myös yhteistyötila, joka on omalla alueellaan huolehtinut luvista.

Huu, näinkö tuolla itse pirun? Hepovaaran talli Puhoksella vie ratsastajat yliluonnollisen äärelle, ainakin jos sopivasti sattuu. Paasselän yllä on nähty erikoinen valoilmiö, valopallo, jota Paasselän piruksi kutsutaan. Elokuun pimeät yöt voisivat olla otollisia aikoja valoilmiön yhyttämiseen. ”Olen kiinnostunut yliluonnollisista asioista, ja kun harjoittelijamme puhui Paasselän pirusta, idea vaelluksesta sen tiimoilta syntyi. Vaellus on kolmipäiväinen, ja yövymme mökissä. Toivottavasti näemme vilauksen tästä legendasta”, Mira Lahtela Hepovaarasta sanoo.