Haluaisitko kansanedustajaksi? Vankkureita vetävät listojen täyte-ehdokkaat, kärrissä köröttelevät istuvat edustajat
Pekka Ervasti: Puolueissa on jo opittu tarkistamaan tyrkkyjen taustat.21.11.201806:00
Puolueiden kykyjenmetsästäjät kiertävät vaalipiirejä kuin kiljuvat jalopeurat.
Pääosin ehdokaslistat ovat valmiit, mutta viimeinen silaus puuttuu – se kuuluisa hermokerros, jonka hiihtäjä sipaisee suksen pohjaan ennen starttia.
Puoluesihteerit valittavat, että ehdokkaista ei sinänsä ole pulaa. Ongelma on siinä, että oikeanlaisia ehdokkaita ei tahdo löytyä. Moni karsastaa yleistä politiikan vastaista ilmapiiriä. Miksi lähteä kansakunnan kusitolpaksi, jos omassa duunissa jopa tienaa paremmin kuin kansanedustajana?
Populismipohjalta ponnistavissa sinisissä ja persuissa valitellaan, että pitäjän kaikki propellihatut ovat tunkemassa listoille.
Puolueissa on kuitenkin jo opittu tarkistamaan tyrkkyjen taustat. Jos cv:ltä löytyy rattijuoppoutta, konkurssirikosta tai tällä kerralla aivan erityisesti arveluttavaa #metoo–örvellystä, parempi jättää vaalit väliin.
Poliittiset vastustajat tai kateellinen puoluetoveri toimittaa syntilistasi median suosiollisella avustuksella julkisuuteen nanosekunnissa sen jälkeen, kun olet ehdokassopimuksen allekirjoittanut. Lööpillä tavataan.
Puoluesihteerin ideaali ehdokaslista on monipuolinen ja tasokas. Siltä löytyy oikeassa suhteessa miehiä, naisia, lääkäriä ja duunaria, nuorta ja vanhaa – ja tietysti kaikki istuvat kansanedustajat tarvittaisiin kipeästi vankkureita vetämään.
Oikeastaan vankkureita vetävät juuri listojen täyte-ehdokkaat ja kärrissä köröttelevät nimenomaan istuvat kansanedustajat ja muut valmiiksi tunnetut kärkiehdokkaat. Juuri heille on tärkeää, että äänet imuroidaan mahdollisimman kattavalla ehdokasasettelulla.
Kampanjointi on yhä kalliimpaa. Eduskuntavaaleissa palaa kymmeniä tuhansia euroja, jos haluaa tulla valituksi. Suomalainen äänestäjä on tosin niin epäluotettava, että aina ei Mersun hintakaan riitä.
Poikkeuksiakin on. Perussuomalaisten listoilta luiskahti läpi ehdokkaita, jotka eivät oikeastaan kampanjoineet muuten kuin jatkoivat uskollisten kannattajiensa kiihottamista entiseen malliin somessa.
Tämän kuplan sisältä eduskuntaan nousseille olikin sokki huomata, että Arkadianmäellä 95 prosenttia on heidän kanssaan eri mieltä ja media virkansa puolesta koko ajan lahkeessa kiinni.
Lopuksi pitää vielä keksiä vaalilause – iskevä slogan, jonka äänestäjä muistaa uurnille mennessään. Parhaat muistetaan vuosikausia vaalien jälkeenkin.
Tässä pari helmeä valmiina kierrätettäviksi: Esko Koppanen – tarvittaessa kova!
Ja toinen: Äänestä Arskaa säälistä!
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
