Vaatekauppa menee verkkoon
”Verkon kautta on helpompi myydä telttoja, jotka istuvat jokaiselle, kuin tarkasti muotoon leikattuja vaatteita”, nauraa Paloni-yritystä luotsaava Minna Särelä.
Paloni myy eri valmistajien vaatteita ja asusteita, lahjoja ja sisustusesineitä enimmäkseen verkossa. Tuotevalikoimaa yhdistää, että kaikki on kotimaista.
Pienet yritykset ovat nettimyynnissä paineessa, Särelä sanoo.
”Monet isot, kansainvälistä myyntiä tekevät yritykset ovat tehneet nettikauppaa tappiolla. Niissä ajatellaan, että kun myynti leviää uudelle markkina-alueelle, nettikauppa on aluksi investointi markkinaosuuteen.”
”Pieni yritys ei voi päättää, että se tekee nettikauppaa tappiollisesti esimerkiksi kahden vuoden ajan, jotta se saisi siten osan nettikaupan markkinaosuudesta itselleen tulevia vuosia varten.”
Särelä ennustaa, että verkkokaupan vaihto- ja palautusehdot ovat tiukentumassa. Muutoksen on kuitenkin lähdettävä liikkeelle isoista yrityksistä, pienet eivät sitä voi sanella. Myyjien neuvotteluvoima kasvaa sitä mukaa, kun tuotteiden ostaminen verkosta yleistyy.
Särelän mukaan pienille yrityksille on tärkeää, että ne keskittyvät omaan kohderyhmäänsä.
Se tarkoittaa pitkäaikaisten asiakassuhteiden ylläpitoa: myymälän tulee sijaita siellä, missä asiakkaat muutenkin liikkuvat, ja sosiaalisessa mediassa asiakkaisiin pidetään yhteyttä muutenkin kuin myyntiaikeissa.
Särelän mukaan samantapaisten yritysten kannattaa tehdä yhteistyötä toistensa kanssa.
”Todellisuudessa naapuriputiikki ei ole kilpailija vaan suurin myynnin tuki.”
Särelän päivätyö on Design District Helsingin toiminnanjohtajana. Yhdistys kokoaa Helsingin muotoilijoita yhteen ja pyrkii tekemään heitä tunnetuksi.
Paloni-verkkokauppa ei kuitenkaan ole Helsinki-keskeinen, vaan sen myymät tuotteet tulevat tasaisesti eri puolilta maata.
Särelä huomauttaa, että yhä useammat nuoret suunnittelijat nimenomaan panostavat paikallisuuteen. Esimerkiksi Nokian Neulomo toimii tiloissa, joissa oli aikaisemmin Nanson tuotantolaitoksia. Tilat eivät jääneet tuotannon päätyttyä tyhjilleen, vaan niille löydettiin tuoretta käyttöä.
Kauhavalla syntyneellä ja Järvenpäässä kasvaneella Särelällä on kokemusta myös kivijalkamyymälän pitämisestä.
Paloni-niminen kauppa on ollut olemassa vuodesta 2011 lähtien. Ensin se toimi Helsingin keskustassa kivijalkamyymälänä. Alkuvuonna 2014 Särelä välttyi konkurssilta täpärästi.
”Päädyin siihen, että kivijalkamyymälän pitäminen yksinyrittäjänä on sitovaa ja sen ja perhe-elämän yhteensovittaminen hankalaa.”
Liike siirsi myyntinsä nettiin, ja nyt kivijalkapuoti on pystyssä vain kesäisin. Palonin kesäkauppa toimi vuosina 2015 ja 2016 Savonlinnassa, kuluneena kesänä Helsingissä. Ensi vuonna on tarkoitus suunnata jälleen Savonlinnaan.
”Elämisen rytmi Savonlinnassa ja Helsingissä on erilainen. Se näkyy aikatauluissa ja kävelyrytmissäkin. Helsingissä turisteilla on suunnitelmat tarkasti selvillä, ja ostoksilla käymiseen on varattu puoli tuntia aikaa”, Särelä kärjistää.
Myös siinä, mitä ostetaan, on eroa. Helsingissä kaupaksi käyvät parhaiten pienehköt tuliaiset ja matkamuistot, kuten keittiöpyyhkeet, pannunaluset ja pieni keramiikka. Savonlinnassa kävijät haluavat ostaa itselleen jotain erityistä.
”Molemmissa paikoissa kuitenkin arvostetaan, että tuotteet tehdään kotimaassa.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat

