Sinun metsäsi eivät ole enää sinun metsiäsi

1970-luvulla kommunistit lauloivat, jotta sinun lapsesi eivät ole sinun…

Maata ja kansaa oltiin viemässä kohti sosialismia. Haaveiltiinpa joissain piireissä unelmaa Neuvosto-Suomesta, joka oli jäänyt vain haaveeksi kolmisenkymmentä vuotta aiemmin.

Tänään 2020-luvulla maata ja etenkin sen metsiä viedään kohden vihreää siirtymää, siirtymää, jota ei saa vastustaa kuten pääministerikin sanoi.

Mitä se vihreä siirtymä sitten on meidän metsähoito­velvollisten kannalta? Meidän, jotka olemme vuosikymmenet hoitaneet metsiämme, istuttaneet, raivanneet, harventaneet, lannoittaneet?

Jokainen yli 13 hehtaarin metsätila halutaan viedä ilmastohyötyanalyysin ja metsänkäyttötapojen seurantaan. Näin EU-komissio pistää metsätilasi tiukkaan kont­rolliin. Satelliittien kautta valvotaan, jotta kaikki menee, kuten isoveli haluaa.

Eikä pelkästään satelliittien. Metsätalous ja sen harjoittajat joutuvat kokemaan sen saman simputuksen, joka maatalousyrittäjille on tullut tutuksi.

Onko rasti varmasti oikeassa ruudussa? Voit joutua yllätystarkastuksen kohteeksi milloin tahansa. Ja voi käydä, jotta et myy metsästäsi kalikkaakaan, jos kaikki ei ole, kuten vihreä siirtymä edellyttää.

Kontrolliin joutuu myös metsäteollisuus. Sen tulee osoittaa ilmastovastuullisuuttaan komissiolle tavalla, joka tietää uusia kustannuksia alentaen näin kilpailukykyämme. Vieläpä maassa, jossa hakataan vähemmän kuin metsät kasvavat.

Stora Enso otti ja lähti Kemistä hyvän sään aikana. Meille metsänomistajille ja hoitovelvollisille lähteminen on vaikeampaa.

Miten lähdet ja otat metsäsi mukaan? Voit tietysti myydä sen jollekin säätiölle hinnalla, minkä säätiö maksaa. Sitähän tässä takaa ajetaan.

On viimeinen hetki tehdä metsäkauppoja. Etenkin kun ainakin sahurit maksavat siitä vielä jotain.

On myös hetki vaikuttaa kaikkeen tähän. Kuntavaalit 13.6. eivät ole pelkät kunta­vaalit. Niiden kautta on mahdollista lähettää veret seisauttava viesti. Selkeä viesti tälle vihreälle siirtymälle.