Sinäkin, metsäkeskukseni

Mielipide

25.5.201602:00

Kolumni

Hanna Lensu

Olen oppinut pitämään valtion metsäpoliisia eli metsäkeskusta luotettavana ja asiantuntevana viranomaisena.

Aiemmassa organisaatiomallissa asioin alueellisen metsäkeskuksen kanssa metsäsuunnitelma-asiakkaana. Metsäkeskuksen asiantuntijat keräsivät metsävaratietoja maastossa tietyllä syklillä ja tämän työn tuloksia markkinoitiin myös yksityisille metsänomistajille metsäsuunnitelmina, jotka olivat voimassa kymmenen vuotta.

Järjestely oli ehkä kankea, mutta sen tuloksena syntyi – ainakin omalla kohdallani – erinomaisia metsäsuunnitelmia. Mieleenikään ei olisi koskaan tullut epäillä, etteivät metsäkeskuksen metsäsuunnitelman tiedot pitäisi paikkaansa.

Sitten tuli metsäkeskukselle uusi organisaatio, jossa liiketoiminta erotettiin julkisista palveluista, mikä epäilemättä oli tarpeellinen muutos. Ja tuli digitalisaatio, onneton digitalisaatio, jonka pitäisi helpottaa kaikkien elämää, mutta se näyttää pistävän yhden jos toisenkin valtion viraston pasmat sekaisin. Poikkeuksena on Verohallinto, joka on sähköistynyt hämmästyttävän hyvin.

Maaseutuviraston taaperrus sähköisten palvelujensa kanssa on surullisenkuuluisaa. Kuluneen vuoden aikana on alkanut vaikuttaa siltä, että metsäkeskus uppoaa samaan suohon.

Sähköinen Metsään.fi -palvelu muutettiin 1,5 vuotta sitten maksuttomaksi kaikille metsänomistajille. Se on paikka, jossa pääsee tarkastelemaan oman tilansa tietoja – vähän kuin ilmainen sähköinen metsäsuunnitelma. Kun siitä tuli ilmainen, innostuin sinne kirjautumaan ja hämmästyksekseni totesin, että tiedoissa vilisi virheitä. Kyse oli jostain aivan muuntasoisesta tiedosta kuin se metsäkeskuksen metsäsuunnitelma, johon olin tottunut. Hyvää ei saa halvalla eikä näköjään ainakaan ilmaiseksi.

Olin hämmentynyt. Tilasimme metsätalousyhtymälle oikean metsäsuunnitelman toiselta organisaatiolta. Toki metsäkeskukselta sitä ei enää olisi saanutkaan. En tiedä, mitä hyötyä minulle on valtion kustantamasta Metsään.fi:stä.

Edellisen kokemuksen perusteella en ollut kovinkaan yllättynyt, kun tänä keväänä metsäkeskuksen uutisoitiin lähettäneen virheellisiä neuvontakirjeitä päijäthämäläisille metsänomistajille.

"Onnettomien sattumusten sarja", kommentoitiin metsäkeskuksesta. Osuva kuvaus tilanteesta, jossa tietämättömiksi epäillyille maanomistajille lähetettiin valtion rahoittamia hutiloituja paimenkirjeitä. Valtion metsäasiantuntijat kehottivat esimerkiksi 75-vuotiaan järeän kuusikon omistajaa tarttumaan pottiputkeen ja lykkäämään taimia maahan.

Surkeuden sarjaa jatkaa kemera-sekoilu, joka uhkaa seisauttaa satojen metsäammattilaisten työt. Tämä sirkus ei tosin ole metsäkeskuksen vaan poliitikkojen ja maa- ja metsätalousministeriön aikaansaama, mutta kemeran pyörittäjänä metsäkeskus saanee asiasta pyyhkeitä osakseen.

Jos metsäkeskus olisi yritys, sillä olisi uskottavuuden horjumisen vuoksi vaikea tehtävä, kun se yrittäisi palauttaa luottamusta asiakkaisiinsa.

Metsäkeskuksessa ylintä päätösvaltaa käyttää johtokunta. Sen puheenjohtajaksi on nimitetty vuoteen 2019 asti Mavin ylijohtaja Leena Tenhola. Hän on kuitenkin tainnut omassa päivätyössään tottua paljon pahempiinkin ongelmiin.