Pekkarinen: Ennallistamisasetuksen ratkaisu parani, mutta riskit jäivät

Vain seitsemän edustajaa olisi tarvittu lisää kaatamaan ennallistamisasetus Euroopan parlamentin ensimmäisessä äänestyksessä, toteaa MEP Mauri Pekkarinen.  Kuva: Timo Heikkala

Vain seitsemän edustajaa olisi tarvittu lisää kaatamaan Euroopan parlamentin ensimmäisessä äänestyksessä 12.7. komission esitys luonnon ennallistamisesta. Äänin 324-312 uudistuksen ajajat voittivat.

Jos esitys olisi kaatunut, asian käsittely olisi päättynyt sekä parlamentissa että ministerineuvostossa. Viimeksi mainittu hyväksyi jo pari viikkoa sitten osaltaan ennallistamisasetuksen komission alkuperäistä esitystä vain vähän muuttaen.

Suomen hallitus äänesti ministerineuvostossa esitystä vastaan, mikä oli hyvä asia.

Kun täällä parlamentissa esitys ei kuitenkaan kaatunut, siitä seurasi asian yksityiskohtainen käsittely. Käydyissä äänestyksissä saatiin muutamia hyviä tarkistuksia ennallistamisesitykseen.

Äänestysten tuloksena ennallistamistoimet kohdistuisivat vain Natura-alueelle eli noin 13 prosenttiin Suomen pinta-alasta. Lisäksi maatalousmaat jäisivät ennallistamistoimien ulkopuolelle. Näiden muutosten puolesta olen puhunut ja eilen myös äänestin.

Mikäli asetus toteutuisi nyt näin äänestetyssä muodossa, sen aiheuttamat taakat, muun muassa taloudelliset, olisivat paljon vähäisemmät Suomelle.

Kun parlamentti ja ministerineuvosto ovat päätyneet erilaisiin ratkaisuihin, asiassa seuraavat niin sanotut trilogineuvottelut. Niissä yritetään löytää sopu näiden erilaisten kantojen välille. Tähän liittyy suuri vaara, että ennallistamisasetuksessa palataan lähemmäs komission ja neuvoston kantoja. Ja se olisi todella huono ratkaisu.

Vielä kerran, jos esitys olisi kaatunut ensimmäisessä äänestyksessä, näitä jatkoneuvotteluja ei olisi tullut. Nyt lopullinen ratkaisu jää vielä suurten vaarojen alaiseksi.

Mauri Pekkarinen

Euroopan parlamentin jäsen (kesk.)