Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Aluevaaleissa äänestetään lähipalveluista

    Saarijärveltä tai Kauhavalta katsoen on kohtuullista, että sote-alueen keskuspaikka on jatkossa oma maakuntakeskus.

    Ensi tammikuussa järjestettävät aluevaalit ovat jääneet merkittävyyteensä nähden vähälle huomiolle. Sen jälkeen, kun Sanna Marinin (sd.) hallitus sai sote-uudistuksen valmiiksi viime kesänä, on julkinen keskustelu sotesta ollut tauolla.

    Vaisu kiinnostus aihepiiriin näkyy myös kansalaisten tietomäärässä. MT:n elokuussa teettämästä kyselytutkimuksesta (MT, 3.9.) kävi ilmi, ettei yli puolet äänestäjistä tiedä, mistä asioista tammikuun aluevaaleissa valittavat valtuustot päättävät. Äänestämässä sentään aikoo käydä kaksi kolmasosaa samaiseen kyselyyn vastanneista.

    Sosiaali- ja terveyspalveluiden massiivista uudistusta yritettiin saada valmiiksi usean hallituksen toimesta, yli 15 vuoden ajan. Ei siis ole ihme, että koko sana "sote-uudistus" saattaa kyllästyttää. Tästäkin huolimatta tammikuun aluevaaleissa kannattaa olla hereillä – ainakin, jos on kiinnostunut omista lähipalveluistaan. Juuri niistä tulevat aluevaltuustot nimittäin päättävät.

    Suomessa ollaan 2020-luvun alussa tilanteessa, jossa kunnat ovat tukehtumassa raskaisiin ja kalliisiin sote-palveluihin. Moni on ajautunut kriisikunnaksi. Sote-palveluiden siirtäminen kunnilta laajemmille alueille on välttämättömyys, jonka myös kaikki eduskuntapuolueet ovat tunnistaneet.

    Poliittisia painotuseroja on ollut siinä, miten sote-palvelut tulevaisuudessa järjestetään. Marinin keskustavasemmistolainen hallitus valitsi hajautetun maakuntapohjaisen ratkaisun. Siinä 17 maakuntaa, pääkaupunki Helsinki sekä neljään palaan suuren väestönsä takia pilkottu Uusimaa muodostavat kukin oman sote-alueensa, joka vastaa myös pelastustoimesta. Oppositiopuolueet kokoomus ja kristillisdemokraatit ovat kritisoineet alueiden liian suurena pitämäänsä määrää.

    Koko maan näkökulmasta sote-alueiden suurempi määrä on hyvä uutinen, mitä lähipalveluihin tulee. Saarijärveltä tai Kauhavalta katsoen on kohtuullista, että sote-alueen keskuspaikka on jatkossa oma maakuntakeskus, Jyväskylä ja Seinäjoki, eikä päätöksiä lähipalveluista tehdä satojen kilometrien päässä Kuopiossa ja Tampereella. Valtaosa maakuntakeskuksistakin muuttuisi alueiden pienellä numerolla suurimpien kaupunkien heikkeneviksi sivukonttoreiksi.

    Vaikka maakuntapohjainen sote-ratkaisu antaa varsin hyvän perälaudan lähipalveluihin, kannattaa etenkin maaseudulla olla tarkkana. Uusissa aluevaltuustoissa olisi hyvä olla edustajia niin maakunnan keskuskaupungista, seutukaupungeista kuin reuna-alueilta. Jos keskuskaupungit saavat aluevaaleissa ylivoimaisen voiton, on riskinä palveluiden voimakas keskittyminen maakuntien sisällä.

    Marinin hallitus on käynnistänyt selvityksen tulevaisuuden monialaisista maakunnista. Käytännön ratkaisut siitä, mistä kaikista asioista maakunnissa jatkossa päätetään – ja missä luotetaan pääkaupungin keskusvaltaan, jäävät kuitenkin seuraavan hallituksen käsiin.

    Jos monialaiset maakunnat typistyvät jatkossa nykyisten maakuntaliittojen, avien ja elyjen tehtävänkuvien yhdistämiseksi samalle hallintotasolle, karsitaan kyllä hallintobyrokratiaa. Kattavasta maakuntien itsehallinnosta ei vielä silloin voida puhua hyvällä tahdollakaan.

    Aidosti itsehallinnollinen maakunta tarvitsee tuekseen verotusoikeuden sekä tuntuvaa poliittista päätäntävaltaa omiin asioihinsa. Keskeisiä sektoreita ovat maankäyttö, liikenne, elinkeinopolitiikka ja koulutus.