Nesteen tulevat osingot pitäisi hyödyntää autoilijoiden ja viljelijöiden hyödyksi

Kaupan keskusliikkeet tekevät nyt kovaa tulosta. Samaan aikaan kuluttajia kuritetaan euroalueen mittaushistorian korkeimmilla inflaatiolukemilla. Tuloksista päätellen näyttää siltä, että hinnat on siirretty ennakoivasti kuluttajien maksettaviksi ja raha valuu tuotteiden myyjille ja elintarviketeollisuudelle.

Maataloustuottajan tulos on ilmeisesti huomattavasti surullisempaa luettavaa kuin kaupan keskusliikkeiden. Polttonesteiden, lannoitteiden, eläinrehun, sähkön, tuotantokoneiden, varaosien ja kulutustavaroiden hintojen nousu näkyy suoraan maatilojen kustannuksissa.

Maatalousyritysten tuotannostaan saama korvaus ei ole noussut riittävästi suhteessa nousseisiin kustannuksiin, ja monet tilalliset joutuvat miettimään elinkeinostaan luopumista. Viime vuosina maatiloja on lopetettu yli tuhannen yrityksen vuosivauhdilla ja monet maatalousyrittäjät ovat ulosotossa.

Kehitys on erittäin huolestuttava Suomen omavaraisuuden ja huoltovarmuuden näkökulmasta.

Polttoaineiden hintojen ollessa ennätyksellisen korkeat öljynjalostus- ja markkinointiyhtiö Nesteen osakekurssi on nousussa.

Suomen valtio sai vuonna 2020 osakeomistuksestaan Neste Oil Oyj:ltä osinkoa noin 350 miljoonaa euroa. Voisiko tulevia osinkopotteja hyödyntää jo etukäteen autoilijan ja maanviljelijän tankkiin edullisempina polttoaineina alentamalla näiden verotusta?

Jotta meillä olisi vähittäiskaupassa myös tulevina vuosina kotimaisia tuotteita, tulee ryhtyä nopeasti toimiin, joilla keskusliikkeiden ja kaupan hyvistä tuloksista saadaan osa paikkaamaan alkutuottajien ahdinkoa.

Suomessa ruuan hinnasta jopa noin 45 prosenttia on erilaisia veroja. Ruuan kokonaisverotuksessa Suomi kuuluu korkeimmin verottaviin maihin ja on lähellä Euroopan kärkeä. Meillä ruuan arvonlisävero on 14 prosenttia, matalampi kuin Baltian maissa mutta huomattavasti korkeampi kuin suurimmassa osassa Keski-Euroopan maita.

Mikäli Suomessa päästään sopuun ruuan arvonlisäveron alentamisesta, tulisi sen hyödyn siirtyä kuluttajille ja viljelijälle, ei kaupalle. Samalla koko elintarvikeketjun tuoton jakomalli tulee uudistaa hyödyttämään enemmän alkutuottajia.

Itse toivoisin terveysnäkökulmastakin, että arvonlisäveroprosenttia voitaisiin alentaa vaikkapa kotimaisten kasvisten, juuresten ja marjojen osalta.

Saija Hyvönen

Työterveyshuollon erikoislääkäri (väit)

Kaupunginvaltuuston jäsen (PS), Oulu