Raviurheilu tarvitsee nuoria – mutta mitä nuoret tarvitsevat?

Nuoret tarvitsevat raviurheiluun päästäkseen tukea ja kannustusta - sekä ennen kaikkea mahdollisuuden toimia, kirjoittaa Seidi Koivusalo. Kuva: Hanna Koikkalainen

Kävin lapsena ja vielä nuorenakin ratsastuskoulussa tunneilla. Oman hevosinspiraationi lähde on löytynyt talutusratsastuksen kautta joulutorilta 3-vuotiaana. Tuo pieni kipinä johti siihen, että roihahti iso palo. Yhtäkkiä vanhempani saivatkin kuskata minua ratsastuskouluun. Ratsastuskoulu oli alaa tuntemattoman perheenkin helppo löytää, sillä jo sen nimestä voi päätellä, että sieltä löytyy oppia ratsastukseen.

Raviurheiluun kipinä löytyi kuitenkin aivan toista reittiä. Olin vaahtosammuttimen kokoinen, kun kävin katsomassa tallipaikkaa hevoselleni ravitallilta. Vastassa oli raviurheilua harrastava pariskunta, joka otti innokkaan kymmenvuotiaan tytön tosissaan.

Tuula Paavola-Ylitalon ja Pekka Ylitalon hoivissa opettelin ajamaan ja valjastamaan hevosen. Onnistuin ja tein virheitä. Virheistä puhuttiin avoimesti, niistä opittiin ja virheistä huolimatta kannustettiin yrittämään uudelleen. Minulle annettiin tietoisesti vastuuta ja minuun luotettiin. Se johti siihen, että halusin yrittää.

Sain olla mukana ravireissuilla oman hoitohevosen kanssa ja näin raviurheilua myötä ja vastoinkäymisissä. Näin sen, kun hoitohevoseni lähti leikkaukseen Tampereelle ja näin sen, kun se voitti ylivoimaisesti.

Näin senkin, kun se ei suorittanut millään tavalla tasollaan, eikä vikaa löytynyt ensin mistään. Kunnes se taas nousi ja meni kuin menikin ravia: silloin juotiin hyvällä mielellä limpparit kotimatkalla silmät kirkkaana loistaen.

Miksi kukaan nuori haluaisi yrittää uudelleen, jos kasa vanhoja konkareita toimisikin päinvastoin? Voin kuvitella, mitä nuori tai lajin parissa uusi ihminen ajattelee kun kuulee toisten kommentoivan sitä, miten hänellä ei ole mitään tekemistä raviurheilun parissa. Työtä vähätellään ja pienilläkin epäonnistumisilla mässäillään. Näitä pieniä asioita kohdellaan kuin ne olisivat kaataneet kokonaisen maailman.

Nuoret tarvitsevat tukea ja kannustusta - sekä ennen kaikkea mahdollisuuden. Nuo nuoruuden vuodet ravitallilla ja sieltä saatu tuki sai opiskelemaan alalta ammatin. Tuo tuki kantaa vieläkin kaikkien vuosien jälkeen. Edelleen vanhaan kotitalliin tullessa tuntuu kuin kotiin saapuisi. Ne vuodet, se tuki ja turva sekä kannustus ovat syy siihen, minkä vuoksi vuodesta toiseen löydän itseni radan reunalta jännittämästä.

Haluan kiittää ravikouluja ympäri Suomen sekä raviratoja, jotka panostavat nuorisotoimintaan. Te luotte nuorille mahdollisuuksia toimia ja polkuja, joita pitkin raviurheilun innostus pystyy kiinnittymään syvälle sydämeen.

Me muut voimme myös ottaa asian omaksemme. Ollaan nuorille se tuki ja turva, jota he tarvitsevat. Pyritään toimimaan nuorille esimerkkinä, jota kannattaa seurata.

Kannustan sinua olemaan nuorelle se henkilö, jolle voi laittaa viestiä tai soittaa, tuli sitten tolppa tai hylky. Sitä nuoret tarvitsevat. Ja tähän meidän tulee pyrkiä, sillä raviurheilu tarvitsee heitä.