Suomi hyötyy EU:n jälleenrakennusrahastosta

On todennäköistä, että EU-komission ehdottama 750 miljardin jälleen­rakennusrahasto hyväksytään tänään alkaneen Saksan puheenjohtajakauden alkumetreillä.

EU-neuvoston oikeudellisen palvelun mukaan EU:n perussopimukset mahdollistavat komission ehdottoman elpymisrahaston perustamisen. Väline ei kuitenkaan saa johtaa EU:n yhteisen budjetin epätasapainoon. (STT 25.6.)

Suomen hallitus on suhtautunut rahastoon varovaisen myönteisesti mutta toivoo 750 miljardin rahaston pienentämistä, lyhyempiä laina-­aikoja ja summan suurempaa painottamista lainoihin.

Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) korosti Uudessa Suomessa yhteisen elvytyksen tarvetta. Hänen mukaansa ei riitä, että jäsenmaat elvyttävät kansallisesti.

Vanhanen on sitä mieltä, että Suomen hyvinvoinnin kannalta on avainasemassa, että tärkeimmät kauppakumppanimme elpyvät taloudellisesti kaikkien kanssa tehdystä yhteistyöstä.

Jälleenrakennusrahasto on tärkeä koronan jälkeisessä elvyttämisessä mutta myös ilmastonmuutoksen torjunnassa. EU voi ohjata rahat esimerkiksi vihreään talouteen ja digitalisaatioon. Kansallisesti elvytettäessä varat saattavat mennä olemassa olevien rakenteiden säilyttämiseen ja ilmaston­muutoksen torjunta jää sivurooliin.

EU:n yhteisillä toimilla voidaan estää myös taloudellisen kriisin kärjistyminen, suurtyöttömyys ja vahvistaa EU:n vaikutusvaltaa maailmanpolitiikassa.

Ulkomaankauppa on tärkeä Suomelle. Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan vuonna 2019 EU-maiden osuus Suomen tavaraviennistä oli lähes 60 prosenttia.

Jälleenrakennusrahasto on tärkeä koronan jälkeisessä elvyttämisessä mutta myös ilmastonmuutoksen torjunnassa.