Temppelin raunioilla?

Mielipide

19.9.201602:00

Kolumni

Stiina Hovi

Olen tehnyt nyt useamman hyvinvointiaiheisen pikkujutun lehtemme viikonvaihdeliitteeseen. Tietopaloja lihaksista, venytyksistä ja kehon toiminnasta. Kirjoitan koulutettuna hierojana, koska se on toinen ammattini, jota tosin nykyisin aikapulan vuoksi teen enää satunnaisesti.

Ihmisten vaivat ovat pohjimmiltaan melko samanlaisia. Siksi pienet helpot vinkit esimerkiksi päänsäryn helpottamiseen ja niska-hartiavaivoihin ovat tervetulleita. Mitä voin itse tehdä helpottaakseni oloani?

Hierojalla käynti kannattaa ilman muuta. Mutta jos ei itse tee asialle ja olosuhteille mitään, vaiva palaa aina takaisin.

Hierojana työskennellessäni huomasin, että ne asiakkaat, jotka olivat kiinnostuneet oman olotilansa kohentamisesta, pääsivät melko nopeasti siihen tilanteeseen, että hieronta oli enää ylläpitävää huoltoa, ei jatkuvaa akuutin kivun tai jäykkyyden poistoa. Siihen jokaisen koulutetun hierojan tulisikin hoidollaan tähdätä: että asiakas voi elää mahdollisimman kivutonta ja normaalia elämää.

Mutta muutokseen pitää itse sitoutua eli hoitaa oma osuutensa. Hieroja ei voi jumpata puolestasi.

Tuki- ja liikuntaelinsairaudet vaivaavat joka viidettä työikäistä ja joka kolmatta eläkeläistä. Esimerkiksi ylipaino rasittaa kohtuuttomasti polviniveliä, jolloin seuraus on pahimmillaan erittäin kivulias nivelrikko.

Toimistotyössä erityisesti niska-hartiaseutu rasittuu ja hiirikäsi saattaa oireilla. Syynä on staattinen työasento, joka pikkuhiljaa heikentää kudosten aineenvaihduntaa ylähartian alueella. Hiirikäsi puolestaan on rasitusvamma. Ergonomian tarkistus on tärkeää.

Lannan luonti tai vaikkapa haravointi, joka tapahtuu aina samaan suuntaan, vahvistaa kehoa vain toispuolisesti eli vinouttaa sitä. Tärkeää olisi työskennellä molempiin suuntiin ja pitää pieniä taukoja, vaikka vain puolen minuutin mittaisia, jolloin voi pyöritellä hartioita ja venytellä kylkiä.

Neulominen ja virkkaaminen vievät helposti mukanaan näin syksyllä, mistä seurauksena on hartia-, ranne- ja kyynärpäävaivoja. Työn tauotus ja taukojumppa ovatkin olennaisia.

Avainasemassa on oikeanlainen jumppa ja venyttely. Esimerkiksi niska-hartiajumituksesta kärsivällä yleensä lähes aina lapojen väliset lihakset ovat heikot ja venyneet. Vastaparina rintalihakset ovat liian kireät.

Heikkoja lihaksia pitää vahvistaa. Esimerkiksi kuminauhalla vastustettu soutuliike on hyvä. Rintalihaksia puolestaan venyttää. Rasitusvammoissa tärkeintä on lepo. Alueen kylmäys edistää paranemista. 20 minuuttia kylmää kolmen tunnin välein on sopiva ensiapu.

Riittävä lihaskunto ehkäisee vaivoja. Hieroja tai fysioterapeutti osaa opastaa jumppaliikkeitä, joilla saat oman ongelma-alueesi vahvistettua niin, että se kestää työn tai harrastuksen rasitukset. Jumppaa vaikka vähän, mutta päivittäin.

Kenenkään elämä ei voi olla niin kiireistä, etteikö ehtisi viittä minuuttia vuorokaudesta käyttää oman hyvinvointinsa edistämiseen. Jos on, niin pitäisikö priorisoida asiat uudelleen saadakseen sen viisi minuuttia itselleen?

Keho on temppelimme, sanotaan. Jokaisella meillä on vain yksi sellainen.