Pojista miehiä, aikuisista isiä

Mielipide

11.4.201802:00

Kolumni

Terhi Pape-Mustonen

Syntyvyys Suomessa on surkealla tasolla eikä se talouden kohentuessakaan ole piristynyt.

Kahtena viime vuonna syntyneitä on ollut jo vähemmän kuin kuolleita. Sadan viime vuoden aikana näin on käynyt vain sotavuosina 1918 ja 1940.

Myös valtiovarainministeriö on nyt kiinnostunut asiasta. Ilmiön syitä pohtinut valtiosihteeri Martti Hetemäki on löytänyt tilastollisen yhteyden nuorten miesten köyhyyden ja heikon koulutustason sekä syntyvyyden laskun välillä.

Tilastokeskuksen tulonjakotilaston mukaan 25–34-vuotiaista miehistä yli 18 prosenttia on pienituloisia. Samanikäisistä naisista pienituloisia on alle 10 prosenttia.

Samaan aikaan perinteiset sukupuoliroolit edellyttävät miehiltä taloudellista menestystä vielä enemmän kuin naisilta.

Yliopistoissa opiskelevien naisten ja peruskoulupohjalta ponnistavien miesten kohtaamisongelmasta on puhuttu jo aikaisemmin. Silloin keskustelun sävy oli kevyt ja ongelmien ajateltiin liittyvän lähinnä treffailuun.

Karu totuus on, että huonosti palkatulla ja pätkätöitä paiskivalla on harvoin luottamusta, jonka varaan perustaa perhe. Ilman koulutusta asemaa työmarkkinoilla on vaikea parantaa.

Epävarmuus elannosta stressaa, heikentää itsetuntoa ja passivoi.

Nyt on mietittävä tarkkaan, miten miesten syrjäytyminen on tapahtunut.

Minusta tuntuu, että taustalla on paradoksi: Tyttöjen itsenäistymistä on helpompi tukea, sillä heille autettavan rooli on hyväksytympi.

Pojat kypsyvät kuitenkin huomattavasti hitaammin. Sen vuoksi nuoren miehen jättäminen yksin huoliensa ja tunteidensa kanssa perheissä ja kouluissa on huono tapa.

Itkevä nuori, jota vanhempi lohduttaa, ei ole säälittävä nyhverö vaan surullinen ihminen sukupuolestaan riippumatta.

Toisaalta pojilta ei tunnuta vaadittavan samanlaista vastuunkantoa kuin tytöiltä. Moni vanhempi pesee vielä aikuisenkin poikansa pyykkejä.

Vanhempien ei kannata palvella poikaansa vaan auttaa häntä, kun asioita tehdään yhdessä. Harva nainen haluaa lastensa isän olevan yksi huollettavista.

Perheisiin, lapsiin ja nuoriin on investoitava. Oppivelvollisuusiän nostaminen ja toisen asteen maksuttomuus ovat tärkeitä muutoksia, jotka vähentävät eriarvoistumista ja antavat myös pojille enemmän aikaa kasvaa aikuisiksi.

MT kertoi syyskuussa, että puolustusvoimien palvelusta vapautetaan terveyssyistä vuosi vuodelta yhä enemmän nuoria miehiä. Joissakin kunnissa hylätyksi tulee jopa puolet ikäluokasta.

Näyttää siltä, että armeija on menettämässä otettaan pojista. Miten palveluksesta vapautetuille käy seuraavaksi?

Hallituksen perhevapaauudistuksen yrittäminen kustannusneutraalisti oli typerää.

Isät tarvitsevat vahvemman roolin perheissä ja äidit työelämässä. Kaksi joustavasti toimivaa, täysivaltaista vanhempaa on nykymaailman muutoksissa huomattavasti turvallisempi vaihtoehto kuin yhden elättäjän ja yhden hoitajan malli.

Myös yksinhuoltajuutta on tuettava aiempaa rohkeammin.

Tällä hetkellä köyhien lasten osuus kaikista lapsista on Suomessa kasvanut. Erityisesti yksinhuoltajuus altistaa köyhyydelle ja sitä kautta taas syrjäytymiselle.