Koronakriisi yhdistettynä alkoholiin on huono asia

Koronakriisin negatiiviset seuraukset hyvinvoinnille näkyvät yhteiskunnassa. Poliisi on raportoinut vakavan väkivallan kasvusta. Laittomien huumeiden käyttö on kasvanut etenkin kevään koronasulun jälkeen. Alkoholi on myös usein osana erilaisia terveyden ja mielenterveyden ongelmia.

Alkoholin kokonaiskulutuksessa tilanne on näennäisesti hyvä. THL raportoi alku­vuodesta alkoholin kokonaiskulutuksen vähenneen ja myös matkustajatuonti väheni. Kokonaiskulutuksesta paljastuu kuitenkin vain osa totuudesta. Koronakriisin vaikutukset alkoholin käyttöön voivat olla myös yllättäviä eivätkä THL:n kokonaiskulutusluvut paljasta, kuinka monella on korkki auennut kriisissä.

Uusi pitkittäistutkimuksemme on selvittänyt suomalaisten työntekijöiden hyvinvointia ja alkoholin käyttöä. Pitkittäisseuranta kattaa yhteensä neljä aikapistettä, jotka on kerätty puolen vuoden välein 2019 ja 2020. Kaikkiin vaiheisiin osallistuneita on lähes tuhat.

Suomalaisista työntekijöistä noin neljännes joi aiempaa enemmän koronasulun aikana keväällä. Neljännes joi vähemmän ja neljänneksellä kulutus pysyi ennallaan. Yli puolet kulutusta nostaneista oli alkoholin riskikäyttäjiä.

Alkoholin käyttöä lisäsivät keväällä muita todennäköisemmin nuoret alle 30-vuotiaat työntekijät. Lisäksi psyykkinen kuormitus ja työpaikkakiusaa­minen ennen kriisiä olivat riskitekijä kulutuksen nousulle. Ammattialoista koulutus- ja terveydenhuoltosektorilla kulutuksen nousu oli harvinaisempaa.

Kevään koronakriisi oli poikkeuksellinen työntekijöille ja eri ammattialojen välillä on eroja sopeutumisessa. Terveydenhuolto ja etäopetukseen nopeasti siirtynyt koulutus­sektori olivat keväällä kuormitettuja, mutta kokonaisuudessaan työuupumus jopa väheni suomalaisilla työntekijöillä, ainakin sulun aikana.

Kevään sulku oli myös sosiaalisesti ja historiallisesti erittäin poikkeuksellinen. Ravintolat ja yökerhot olivat kiinni, joten yksilöiltä jäi pois myös valinnan vapaus ja vastuu. Sosiaaliset juomistapahtumat vähenivät, kun ihmiset vähensivät sosiaalisia kontaktejaan. Moni tapasi ystäviään ulko­ilmassa ja erilaiset ulkoilman aktiviteetit muodostuivat suosituiksi.

Kevään jälkeen tartuntalukujen kääntyminen laskuun oli helpotus monille ja kesäkin suhteellisen normaali rajoituksista huolimatta. Kesän jälkeen paluu koronasyksyyn on ollut raskas arjessa ja töissä. Vaikka koronaan on totuttu, moni on väsynyt jatkuvaan varovaisuuteen ja sosiaalisten kontaktien välttelemiseen. Yhteinen kaipuu normaaliin on suuri.

Tulostemme mukaan koko väestössä alkoholin käyttö ei ole muuttunut vuodesta 2019 vuoteen 2020. Esimerkiksi riskikäyttäjiä on entinen osuus työväestöstä. Sen sijaan eri väestöryhmien välillä on merkittäviä eroja. Osa keväällä kulutustaan nostaneista jatkoi juomista entiseen tahtiin ja lisäsi sitä edelleen. Myös osa keväällä rauhallisemmin ottaneista on lisännyt merkittävästi käyttöä kesän ja syksyn aikana.

Huolestuttavaa on, että alkoholin riskikäyttäjillä näkyy erityisesti syksyllä 2020 trendi ylöspäin. Käyttökerrat ja -määrät ovat kasvaneet. Sen sijaan alkoholin kohtuukäyttäjät ovat jopa vähentäneet käyttöä. Aika näyttää, jatkuuko polarisaatiokehitys.

Parasta lääkettä tilanteeseen olisi mahdollisimman pikainen paluu normaaliin, sillä etenkin alkoholia liikaa käyttävistä työntekijöistä voidaan olla huolissaan. Talvesta on tulossa pitkä. On todennäköistä, että koronan negatiivisia vaikutuksia kansanterveyteen nähdään pitkällä aikavälillä.

Työpaikoilla olisi syytä kiinnittää huomiota työntekijöiden alkoholin käyttöön myös etätyöaikana niin, ettei asia tunnu työntekijöistä tarpeettomalta valvonnalta. Kasvanut alkoholinkulutus voi kertoa eri ongelmista, joita työntekijöiden olisi tärkeä päästä purkamaan. Esimerkiksi keväällä juuri psyykkisesti kuormittuneet ja työpaikkakiusatut lisäsivät kulutusta muita todennäköisemmin.

Syvenevä koronakriisi yhdistettynä alkoholiin on huono asia. Jo nyt koronan kontrollitoimenpiteissä on näkynyt outoja piirteitä, hyvänä esimerkkinä yökahvilat.

Päätöksiä tekevät viranomaiset tuntuivat unohtaneen, miten ihmiset toimivat yökerhoissa. Yökahvilatoimintaan puututtiin onneksi, mutta vastaavilta tilanteilta vältytään tuskin jatkossakaan niin kauan kuin epidemia jyllää.

Epidemian pitkittyminen ja syveneminen on huolestuttava uusi käänne.

Etenkin nuorilla on tarve kokoontua sosiaalisesti. Pikkujouluaika tuo myös lisämausteensa synkkenevään loppuvuoteen. Tarve kokoontua ja juhlia on suuri ja moni työyhteisö miettii juuri nyt ratkaisujaan. Korona-aikaan ihmisiä olisi myös syytä kannustaa uusiin yhteisöllisyyden muotoihin, joissa alkoholi ei ole keskeisessä roolissa.

Etenkin nuorilla on tarve kokoontua sosiaalisesti.