Neuloja ja matoja

Aino Ruoho painaa akupunktioneulat oikeisiin kohtiin vanhojen kiinalaisten oppien mukaan. 

Kajo-ensikon omistaja Satu Koistinen yrittää välttää teollisten lääkkeiden käyttöä mahdollisuuksien mukaan. 

Verta imiessään iilimadot erittävät jopa 120 eri hoitavaa ainetta. 

Iilimadoilla voidaan täsmähoitaa tiettyä kohtaa kehossa. Aino Ruoho 

Suuri ardennerhevonen Nicko seisoo tallissa turpa huurussa. Se ei kummemmin hötkyile, vaikka paikalla on vieras nainen työkalupakkeineen. Saattaa jopa muistaa, että viimeksi naisen käynti helpotti oloa.

Aino Ruoho tunnustelee kämmenillä hevosen ja kaivaa laukustaan sopivan satsin neuloja. Nickon korvat painuvat välillä luimuun, mutta muuten se antaa rauhallisesti painaa akupunktioneulat vanhojen kiinalaisten oppien mukaisiin pisteisiin vaikuttamaan.

Neulojen törröttäessä selässä Ruoho hoitaa hevosta myös selkäydinnesteen liikkeisiin perustuvalla kraniosakraaliterapialla. Se pohjautuu kehon omaan pulssiin, vapauttaa jännityksiä ja tukee kehoa parantamaan itseään. Iilimatoja ei tammikuun pakkasilla voi tallissa käyttää, sillä ne eivät kestä kylmää.

Nickolla on ollut vatsavaivoja ja lihasjäykkyyttä. Hoito tuntuu helpottavan oloa ja lisäävän rentoutta, omistaja Satu Koistinen kertoo.

Jyhkeä Nicko on ratsu- ja harrastushevonen, mutta Ruoholla on asiakkaina paljon myös ravihevosia. ”Ne jotka ovat tämän hoitomuodon löytäneet, tykkäävät pitää miut salaisuutena. Kertovat vaan hyville kavereille. Se lämmittää sydäntä, kun pidetään arvokkaana”, nainen hymyilee.

Hoidolla tehostetaan usein ravureiden lihasten aineenvaihduntaa. ”Paikat kun kiristyy, pinnakin kiristyy, tietäähän sen itsekin”, Ruoho toteaa. Kaikilla hevosilla tärkeä hoitokohde on myös korvien väli.

Paras muisto Ruoholla on ratsusta, joka oli kävellyt kolmella jalalla pari kuukautta. ”Vihjasin jo omistajille lopettamisesta, mutta hoidosta seuraavana päivänä hevonen varasi painoa kaikille jaloille.”

Tällaisia ihmeitä Ruoho ei kuitenkaan asiakkailleen lupaa. ”En voi taata, että vaiva paranee. Yksi sadasta voi mennä jopa huonommaksi, mutta suuri osa saa helpotusta. On hyvä pitää jalat maassa. Vaihtoehtohoidoista kuulee ikävä kyllä jonkin verran muutakin.”

Kiinalaisen lääketieteen lisäksi Ruoho on opiskellut muun muassa kraniosakraaliterapiaa, vyöhyketerapiaa, hirudoterapiaa ja jäsenkorjausta.

Ruoho asuu Tohmajärven Onkamossa, mutta työskentelee koko maan alueella. Hinnat hän haluaa pitää kohtuullisina, jotta mahdollisimman moni voi hoitoja käyttää. ”Ei tätä voi tehdä rahasta. Niin ei voisi saada hyvää hoitotulosta.”

Sisällä tuvassa pöydällä nököttää kookas lasipurkki. Sen reunoissa roikkuu imukuppiensa voimalla mustia iilimatoja. Osa liikkuu paikasta toiseen joustavaa vartaloaan venyttäen. Myös nämä ovat Ruohon hoitovälineitä.

”Hirudoterapia eli iilimadoilla hoitaminen sopii hyvin täsmähoitoon, esimerkiksi jännevammoihin ja tulehtuneisiin haavoihin.”

Iilimadoilla on kolme suuta, joista kussakin 70 hammasta. Etupäänsä 210 hampaalla se tarttuu ihoon ja välittää siihen tunnin imun aikana jopa 120 hoitavaa ainetta. Takapään imukuppia mato käyttää tukena pumpatessaan verta.

Madon kiinnittyminen tuntuu Ruohon mukaan aluksi nokkosen tapaan pistelevältä, mutta eläin puuduttaa imukohdan nopeasti. Mahdon koko kasvaa imiessä monikertaiseksi. Irtoamisen jälkeen iholle jää mersun logon mallinen vuotava haava, jonka kautta ”huono” veri poistuu.

Ruohon mukaan madoilla saadaan yleensä tuloksia yllättävänkin nopeasti, mutta oireiden ennalta ehkäisyyn akupunktio on tehokkaampi. ”Iilimato on vanha hyvä hoitomuoto, mutta harmi kyllä monen nykyihmisen mielestä liian iljettävä.”

Ensireaktio iilimatohoidon ehdotukseen on yleensä aina kieltäytyminen. Silloin Ruoho kertoo tuloksista ja jättää asiakkaan miettimään. Moni on jo seuraavalla kerralla valmis kokeilemaan. ”Kun vertaa kipua iilimatoon, iljettävyys ei tunnukaan enää niin pahalta.”

Monelle iilimadot tuovat ensimmäisenä mieleen uintireissujen pelon jalkaan tarttuvista juotikkaista. Suomen iilimatoja kuitenkin pelätään siinä mielessä turhaan. Valtaosa niistä on hevosjuotikkaita, jotka eivät edes ime verta, vaikka voivatkin tarttua kiinni. Verijuotikkaita esiintyy Suomessa vain muutamassa paikassa.

”Eivätkä madot mene ihon sisään, niin kuin jotkut yhä luulevat. Mutta kyllä minuakin iljetti, kun aloin opetella hoitamista”, Ruoho tunnustaa.

Ruoho tilaa hoitomatonsa Liettuasta, missä ne kasvatetaan laboratoriossa. Suomeen ne tulevat kosteaan turpeeseen pakattuina styrox-laatikossa.

Jokaista matoa käytetään vain kerran. Toinen kerta olisi mahdollinen vain samalle ihmiselle ja yli seitsemän kuukautta myöhemmin, sillä mato pysyy kylläisenä pitkään.

Ruoho valmistui kiinalaisen lääketieteen kolmivuotisesta koulutuksesta toissa vuonna. Pääsuuntauksena olivat hevoset, joita onkin suurin osa Ruohon asiakkaista. Seuraavaksi eniten hän hoitaa ihmisiä.

Eläimistä Ruoho hoitaa jonkin verran koiria, mutta niistä monet ovat hoitoon tuotaessa jo liiankin huonossa kunnossa. ”Koira ei näytä vaivojaan helposti, miulle tullessa ne on usein jo tosi kipeitä”, Ruoho sanoo surullisena.

Koistisen tilan eläimistä hoitoa on saanut myös muutama luomulypsylehmä ja mikrosika Justiina. Tänään hoidetaan muutama päivä sitten poikinutta holstein-ensikko Kajoa, jonka jalka on kintereen kohdalta turvoksissa.

”Lehmillä pisteet ovat usein tosi kovia, mutta ne vastaavat hoitoon herkästi. Olisi hyvä, että niitäkin alettaisiin hoitaa enemmän. Hoidolla voi vaikuttaa siihen, että eläin saa pidemmän ja paremman elämän”, Ruoho kertoo.

Maidontuottaja Satu Koistinen on hoitotavasta innoissaan. ”Tavoitteena on kestävät ja hyvin tuottavat eläimet. Aina olisi parempi, jos ei tarvitsisi käyttää teollisia lääkkeitä. Luonnonläheiset hoitomuodot kiinnostavat siksi tosi paljon, niin itselle kuin karjalle.”

Koistinen haluaisi kokeilla lehmille myös iilimatoja, mutta niiden käyttöä luomutuotannossa ei ole vielä selvitetty. ”Hiertymiä ja hankaumia kuitenkin aina tulee, matohoito voisi toimia niissä hyvin.”

Koistista ja tämän miestä Mikko Kinnusta vaivaavat raskaan työn seurauksena jumittuneet lihakset ja selkäkivut. Neulakammoinen Satu vaivoihin niihin apua akupainannasta ja imukuppihoidosta, Mikko akupunktiosta. Seuraavalle kerralle mies harkitsee jo iilimatojenkin kokeilemista.

Ruohon suositus tulosten saamiseksi on kolmen hoitokerran sarja, jossa muut hoitomuodot usein tukevat kiinalaista akupunktiota. Lisäksi tarvitaan muutoksia elämäntapoihin. Ruoho ohjeistaa asiakkaitaan myös sopivien yrttien käyttöön hoidon tueksi.

”Oikeasti stressi on ihmisille se pahin myrkky, joka aiheuttaa ison osan vaivoista.”