Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Keskittäminen lisää matkasynnytyksiä

    Uuden terveydenhuoltolain myötä tähdätään synnytysten keskittämiseen entistä suurempiin yksiköihin. Mikäli keskittämissuunnitelmat toteutuvat, pitkät synnytysmatkat yleistyvät.

    TEKSTI: Mia Palokallio

    KUVA: Antti Raatikainen

    Mikä on laatua synnyttämisessä? Kätilöliiton puheenjohtajan Terhi Virtasen mielestä esityksessä laadun näkökulma on hyvin kapea. ”STM:n laatu tarkoittaa teknistä turvallisuutta. Siinä ei nähdä mitä laatu on perheille ja äideille. Suurimmassa osassa synnytyksiä ei lääkäriä tarvita.” Hän muistuttaa, että Suomi on jo pitkään ollut synnytysturvallisuudessa maailman huipulla.

    Uusi terveydenhuoltolaki antaa synnyttäjälle mahdollisuuden synnytyspaikan valintaan. Synnyttäjille tarjolla oleva valinnanvara on tosin pienenemässä, jos synnytysten keskittäminen etenee suunnitelmien mukaan. Keskittämissuunnitelmia on perusteltu juuri samalla, toukokuun alussa voimaan tulleella uudella lailla.

    Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmän ehdottamassa mallissa synnytykset keskitettäisiin vain yli 1 000 synnytystä vuodessa hoitaviin synnytysyksiköihin. Se vähentäisi synnytysyksiköiden määrää nykyisistä 31:stä 19:ään.

    Lääkintöneuvos Timo Keistinen STM:stä korostaa, ettei ministeriö ole lakkauttamassa ainuttakaan synnytysyksikköä. Päätökset tehdään aikanaan yliopistosairaalapiirien erityisvastuualueilla eli Erva-alueilla ja sairaanhoitopiireissä. Ratkaisuja tehtäessä täytyy ottaa huomioon myös synnytysyksikön sijainti. ”Ei Kainuusta, Rovaniemeltä eikä Maarianhaminasta voida lakkauttaa synnytysyksiköitä, vaikka niissä jäätäisiinkin tuhannen synnytyksen alle vuodessa.”

    Keistisen mukaan keskittämisessä on kyse synnytysten laadusta ja potilasturvallisuudesta. Hätäsektio pitäisi pystyä tekemään tarvittaessa välittömästi.

    ”Tavoitteena on, että kaikille annetaan samanlainen mahdollisuus turvalliseen synnytykseen”, Keistinen muotoilee. ”Hyvä, että tästä asiasta keskustellaan. Ei synnytysten keskittämiseen ole olemassa yhtä oikeaa totuutta.”

    Alueelliset erot otettava huomioon Terveydenhuoltolaissa painotetaan väestön tarvitsemien palvelujen yhdenvertaista saatavuutta, laatua ja potilasturvallisuutta. Virtasen mielestä synnytysten keskittäminen ei palvele näitä tavoitteita. ”Synnytysyksiköiden raju vähentäminen olisi räikeässä ristiriidassa terveydenhuoltolain tarkoituksen kanssa.”

    ”Kätilöliiton tavoitteena ei ole missään nimessä turvallisuuden vähentäminen, päinvastoin”, Virtanen tähdentää. ”Turvallisuuden ja laadun käsite vaan ei ole yksiselitteinen, vaan se koostuu monesta eri tekijästä.”

    Hänen mielestään turvallisuutta voidaan lisätä hyvällä hoitoketjulla sekä raskaana olevien huolellisella jaolla matalan ja korkean riskin synnyttäjiin ja jaon mukaisella synnytysyksikön valinnalla.

    ”Jo nyt sairaalat ovat ahtaita. Jos synnytyksiä keskitetään entisestään, tilanne väistämättä pahenee ja osastot ruuhkautuvat”, Virtanen toteaa. ”Kiire lisää synnytysten medikalisaatiota eli lääketieteellistymistä. Ruuhkien ja kiireen seurauksena äidit myös kotiutetaan mahdollisimman nopeasti.”

    Virtanen on huolissaan siitäkin, että synnytysyksiköiden sulkemisen myötä mennään takapakkia imetyksen tukemisessa ja WHO:n vauvamyönteisyysohjelmassa. ”Suomessa on Pohjoismaiden huonoimmat imetysluvut.”

    ”Synnytysten keskittäminen vaikuttaa paljon laajemmin kuin vain siihen, missä naiset synnyttävät”, Virtanen muistuttaa. ”Vaikutukset ulottuvat äitiysneuvolatyöhön, sairaaloiden raskauden, synnytyksen ja lapsivuodeajan hoitoon. Pidemmällä aikavälillä myös gynekologian puolen hoidot sekä kaikki muu leikkaustoiminta vähentyy.”

    ”Synnytyksiä on sanottu sairaalan sydämeksi, sillä synnytysosasto vaikuttaa väistämättä myös sairaalan muihin valmiuksiin, muun muassa anestesiaan.”

    Matkasynnytysten määrä kasvaa Synnytyssairaaloiden lakkauttamisen myötä tämän vuosituhannen alkupuolella on matkasynnytysten määrä miltei kaksinkertaistunut. Synnytysten keskittäminen suuriin yksiköhin lisää väistämättä ambulanssisynnytyksiä.

    Virtasen mukaan uusi terveydenhuoltolaki uhkaa synnytysten keskittämisen myötä nimenomaan eriarvoistaa synnyttäviä naisia. ”Synnyttäjien alueellinen eriarvoisuus lisääntyy, jos synnytykset keskitetään suuriin, yli tuhannen vuotuisen synnytyksen yksiköihin.”

    ”Synnytyssairaaloiden ja neuvoloiden yhteistyötä on tiivistettävä erityisesti siellä, missä välimatkat synnytyssairaalaan ovat pitkät”, toteaa STM:lle viime viikolla raporttinsa jättänyt selvityshenkilö Anna-Maija Tapper.

    Tapperin mukaan alueellisten erojen korostuminen on otettava huomioon synnytyspalveluita suunniteltaessa. ”Palvelukokonaisuus muodostuu erilaiseksi lyhyiden välimatkojen ruuhka-Suomessa ja pitkien välimatkojen haja-asutusseuduilla.”

    ”Arvostan suuresti ambulanssihenkilöstön rautaista ammattitaitoa. Synnytysten hoidossa kätilön ammattitaito on kuitenkin aivan toista luokkaa, tämä on ilman muuta selvää”, Virtanen toteaa.

    Keistinen myöntää, että matkasynnytykset ovat vielä vaarallisempia kun kotisynnytykset. ”Matkasynnytykset eivät saisi lisääntyä.”

    Keistisen mukaan matkasynnytyksiä voidaan ehkäistä muun muassa opastamalla odottavia äitejä neuvolassa. Hän pitää ratkaisuna myös potilashotelleja. ”Kela korvaa äitien yöpymiskustannukset.”

    Mutta kuka korvaa äidin kotona ja hoitaa isommat sisarukset, jos äiti onkin pitkään potilashotellissa? ”Siihen täytyy miettiä ratkaisut. Ehkä kunnallinen kodinhoitaja voisi olla ratkaisu”, Keistinen ehdottaa.

    Virtanen ei potilashotelleista innostu. ”Olisi epäinhimillistä ja kohtuutonta vaatia raskaana olevaa odottamaan kenties yksin, erossa läheisistään potilashotellissa elämänsä suurinta tapahtumaa, synnytyksen käynnistymistä.”

  • Ota kantaa aiheisiimme

    Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.