Nitraattiasetuksen uudistus tarpeen

Maaseudun Tulevaisuus (5.7.) otti pääkirjoituksessaan kärjekkäästi kantaa juuri lausunnolle lähteneeseen nitraattiasetukseen.

Asetuksen uudistamisen pani alulle etenkin nykyisen asetuksen tulkintaan liittyvät epäselvyydet sekä komission vaatimukset nitraattidirektiivin täytäntöönpanosta EU:n jäsenvaltioissa.

Komissio on kiinnittänyt erityistä huomiota direktiivin edellyttämän toimenpideohjelman tarkistamiseen, joka maiden tulisi tehdä joka neljäs vuosi. Suomessa ohjelma on pantu täytäntöön nitraattiasetuksella, jota ei ole muutettu kertaakaan sen jälkeen, kun se annettiin vuonna 2000.

Kansallisesti nitraattiasetuksen uudistamista edellyttää valtioneuvoston 2009 antama päätös vesienhoitosuunnitelmista vuoteen 2015.

Komissio vaatii kiinnittämään enemmän huomiota lannoitusaikoihin, erityisesti syyslevitykseen, typen enimmäismääriin ja lannoitteiden levittämiseen kalteville pelloille. Komissio on myös esittänyt, että jäsenvaltiot säätäisivät fosforilannoitteiden käytön enimmäismääristä.

Ympäristöministeriö on myös selvittämässä ympäristönsuojelulain uudistamisen yhteydessä edellytyksiä lisätä lakiin säännös, joka mahdollistaisi poikkeamisen nitraattiasetuksen antamista lannoittamisen aikarajoista. Joustaa voitaisiin esimerkiksi, jos poikkeuksellisen runsaat sateet estäisivät lannoitteiden levittämisen kasvukaudella.

Tavoitteena on siis yhtäältä ehkäistä ravinte iden huuhtoutumista ja luoda nykyistä joustavampi järjestelmä. Myös viljelijöille aiheutuviin kustannuksiin on valmistelussa kiinnitetty huomiota.

Toisin kuin Maaseudun Tulevaisuus väittää, ympäristöministeriö on valmistellut nitraattiasetusta täysin sille kuuluvan toimivallan puitteissa. Totta on, että asetus ei ole vielä valmis. Työryhmä ei päässyt yksimielisyyteen esityksestä, ja sen työstämistä jatketaan syksyllä lausuntokierroksen jälkeen.