Mielipiteet

Talouspolitiikan lähikuukausien painopisteet

Vetämäni ekonomistiryhmä päätyi toukokuun alussa varsin synkkään näkemykseen koronan aiheuttamasta taantumasta. Perusskenaariossa bruttokansantuotteen (bkt) oletettiin supistuvan jopa yhdeksän prosenttia kuluvana vuonna ja Suomea uhkaavan uusi ”menetetty vuosikymmenen”.

Tästä lähtökohdasta esitimme kolmeosaista politiikkaohjelmaa: (1) tehostettuja kriisinhallintatoimia mukaan lukien testaamisen laajentamista ja erityisesti suoraa ”yleistukea” yritysten tappioiden kattamiseksi, (2) tuntuvaa finanssipoliittista elvytystä lähinnä vuonna 2021 ja (3) ”kipupakettia” julkisen velan kasvun pysäyttämiseksi suhteessa bkt:hen.

Suomen talouskehitys on ollut viime kuukausina parempaa kuin raportissa arvioimme. Tuotanto supistui vain runsaat kuusi prosenttia vuoden toisella neljänneksellä edellisvuodesta. Koko vuoden bkt-menetys voi jäädä viiden prosentin tuntumaan.

Toisaalta EU:ssa on sovittu elpymisrahastosta, josta Suomi voi käyttää runsaat kolme miljardia euroa lähimpien kolmen vuoden aikana.

Onko politiikkasuosituksia tarpeen muuttaa? Vain vähän.

Kun yksityisen kulutuksen notkahdus näyttäisi jäävän ennakoitua pienemmäksi, tarve tukea sitä elvytystoimin on vähäisempi kuin mitä kevään tilanteen perusteella olisi voinut ajatella.

Yritysten suorien tukien osalta tilanne on avoimempi. Ennakoitua parempi kehitys vähentää palveluyritysten tuen tarvetta.

Toisaalta monien yritysten osalta on olennaista, millaiseksi liiketoiminnan kehitys muodostuu lähikuukausina. Esimerkiksi Lapin matkailu­yritysten jatkon kannalta tuleva kausi näyttää hyvin vaikealta.

Tätä tärkeämpää on, että teollisuuden ja siihen kytkeytyvän palvelutoiminnan suurimmat vaikeudet ovat vasta edessä.

Tilauskannat ovat supistuneet, ja näkymät eteenpäin ovat hyvin epäselvät. Tuotanto tulee supistumaan ja tulemme näkemään lisää irtisanomisia. Kaipola ei jää viimeiseksi. Suomi ei ole likimainkaan selvillä vesillä.

Tästä seuraa, että valtion täytyy harkita hyvin tarkkaan, millaisten vaikeuksissa olevien teollisuusyritysten ja vaativia palveluita tuottavien yritysten tukemiseen niukkoja varoja kannattaa käyttää. Tällaiset yritykset ovat arvokkaita kansantaloudelle. Toisaalta, jos ne eivät kykene uudistumaan, niiden tukeen menee paljon rahaa ja tulos on ainoastaan väistämättömän lykkääminen.

On myös merkkejä kustannuskilpailukyvyn heikkenemisestä. Tämä heikentäisi entisestään vientiä.

Kilpailukykyasetelman muutos antaa aiheen työmarkkinajärjestöille miettiä keinoja asian korjaamiseksi. Kun tilanne todennäköisesti on varsin erilainen eri yrityksissä, lupaavin tapa olisi hyödyntää sopimuksissa olevia avaamis­lausekkeita ja neuvotella sellaisia nopeasti sopimuksiin, joissa niitä ei ole.

Toisaalta julkisen talouden näkymä ei ole aivan niin synkkä kuin keväällä. Valtio­varainministeriö arvioi kesäkuun talouskatsauksessaan, että noin viiden miljardin euron sopeutus riittäisi vakauttamaan julkisen velan bkt-suhteen noin 75 prosentin tasolle kuluvan vuosikymmenen loppuun mennessä.

Hallitus voi jättää julkisen talouden tulevaa sopeuttamista koskevat linjaukset ensi vuoteen ja keskittyä nyt akuuttiin kriisinhoitoon ja työllisyyttä ja tuottavuutta kohentaviin rakenneuudistuksiin.

Tärkein asia on lyödä kiinni hallitusohjelman mukaiset toimet työllisyyden rakenteellisesta parantamisesta 30 000 hengellä. Valtiovarainministeriön virkamiespuheenvuoro tarjoaa tähän hyvän lähtökohdan.

Samassa yhteydessä on tarpeen päivittää hallitus­ohjelman kokonaistavoite 60 000 henkeä korkeammaksi ja määrittää valmistelun pohjaksi, minkä tapaisilla toimilla lisätyöllisyyttä on syytä hakea.

Toinen iso kokonaisuus hallituksen pöydällä koskee EU:n elpymisrahaston avulla rahoitettavia investointeja. Näitä varoja on mahdollista käyttää varsin joustavasti erilaisiin talouden suorituskykyä parantaviin investointeihin. Suunnitelmat on lyötävä lukkoon jo kuluvana syksynä.

Yhdessä hallitusohjelmaan sisältyvien kertaluonteisten menojen lisäysten ja kriisilausekkeen salliman 0,5 miljardin menolisäyksen kanssa kyse on suuruusluokaltaan viiden miljardin euron kokonaisuudesta. Hyvin käytettyinä tällä voidaan saada paljon aikaan uuden kestävän liiketoiminnan synnyttämiseksi ja tuottavuuden kohentamiseksi.

Vesa Vihriälä

työelämäprofessori

Helsingin yliopisto

Tuotanto tulee supistumaan ja tulemme näkemään lisää irtisanomisia.

Lue lisää

Kun ankkuriyhtiö lähtee kaupungista

Valtio tukee Kaipolan rakennemuutosta ensi vaiheessa 4,5 miljoonalla eurolla

Veroale sataisi yksiin laareihin

Bloomberg: Pankkikonserni Danske Bank vähentää 1 600 työpaikkaa