Mielipiteet

Tsaarin varjo vaikeuttaa korona-arkeamme

Suomalaisen hallinnon rakenne on suunniteltu hajauttamaan valtaa ja torjumaan yksinvaltiutta. Koronaepidemian kaltaisissa poikkeusoloissa se tekee reagoinnista vaikeaa.

Säätytalo on historiallinen paikka, jossa nyt koronakriisin keskellä kansakunnan asioita jälleen kerran ratkotaan. Säätytalo on myös fyysinen ilmentymä tsaarin ajasta, sillä se valmistui vuonna 1891.

Talo on näyttävä mutta tsaarin ajan jättämä henkinen perintö koko yhteiskuntajärjestelmäämme on hankalammin havaittavissa. Näin siitä huolimatta, että tämä näkymätön tsaarin pelko vaikuttaa meidän kaikkien elämässä päivittäin – myös ja ennen kaikkea koronan aiheuttamissa poikkeusoloissa.

Suomi liitettiin Venäjän keisarikunnan autonomiseksi osaksi Porvoon valtiopäivillä vuonna 1809. Tätä ennen Suomi oli ollut Ruotsin valtakunnan itäinen maakunta yli 600 vuoden ajan. Venäjän hallintojärjestelmässä tsaari oli absoluuttinen yksinvaltias.

Suomessa perustuslaillinen, passiivinen vastarinta tsaarinvaltaa kohtaan alkoi vuonna 1901. Tässä vastarinnassa virkamiehistö oli keskeisessä asemassa, koska heillä oli parhaat mahdollisuudet jarruttaa uusien lakien ja säädösten täytäntöönpanoa. Hajautetulla, lakiin perustuvalla ministeriö- ja virkamiesvallalla on siis pitkät juuret Suomessa. Järjestelmällä pyrittiin suojaamaan Suomen kansaa venäläistämispyrkimyksiltä.

Suomen itsenäistyttyä vuonna 1917 keskushallinnon toiminta jatkui lähes ennallaan, vain virastojen nimet vaihdettiin. Pääministerin valta on rajoitettua, kuten oli kenraalikuvernöörinkin. Ministeriöt ovat lain mukaan itsenäisiä. Ainoa mekanismi, jolla ministeriöiden toimia voidaan hallita, on hallitusohjelma ja budjetti. Tämä taas on johtanut valtiovarainministeriön korostuneeseen rooliin.

Kokonaisuuteen kuuluu kuntien vahva, nykyisin perustuslaillinen itsenäisyys ja oikeus päättää omista asioistaan, nekin perua tsaarin ajalta.

Paikallinen itsehallinto joutui suuren muutoksen kohteeksi Aleksanteri II:n valtakaudella, jolloin monin keinoin pyrittiin laajentamaan yksilön oikeuksia liberaalisessa hengessä. Kun paikalliselle itsehallinnolle oli kertynyt liian paljon tehtäviä, oli hallintoa eriytettävä. Näin syntyi ensimmäisen kerran käsite kunta, joka erotettiin seurakunnasta.

Kaikki edellä kuvattu tarkoittaa, että nykyisen hallituksen on lähes mahdotonta hallita maata rahaohjauksella, koska kunnat hallitsevat tilannetta omilla perustuslaillisilla oikeuksillaan. Kuntakenttää voi siis valtakunnan tasolla ohjata käytännössä vain lainsäädännön keinoin.

Koronakriisi on nostanut entistäkin näkyvämmin esiin suomalaisen päätöksenteko- ja hallintojärjestelmän keskeisimmän haasteen: Kaikki tekevät parhaansa omien sääntöjensä puitteissa, mutta ongelman muodostaa systeemi, joka ei palvele kokonaisuutta.

Pahin esimerkki hajanaisuudesta on koronakriisin aikana ollut Helsinki-Vantaan lentoaseman tilanne.

Lentokentällä toimii jopa 30 toimivaltaista viranomaista, jotka kukin toimivat virkavastuulla ja tekevät päätöksiä. Ei ole olemassa tahoa, joka voisi toimia Helsinki-Vantaan lentoaseman koronatestauksen järjestäjänä. Toimivaltaisia viranomaisia ovat muun muassa Traficom lentoliikenteen osalta, Vantaan kaupunki alueellisen terveydenhuollon osalta, THL tartuntatautilain mukaan ja rajaviranomaiset omalta osaltaan.

Myös monet aikamme kompleksiset ilmiöt, kuten esimerkiksi nuorten syrjäytyminen, ovat vaikeasti ratkaistavissa, kun valta ja vastuu toimenpiteistä ovat hajautettuina hyvin monilla toimijoilla.

Maailma oli 1800-luvun ja 1900-lukujen taitteessa kovin erilainen. Kunnat olivat eristyksissä talvikauden, ja talvet olivat pitkiä. Kesällä liikuttiin vettä pitkin. Esimerkiksi Jyväskylään saatiin ensimmäisiä talvikauden yhteyksiä ulkomaailmaan 1896 valmistuneen junayhteyden myötä.

Elämä ja tiedonvälitys ja siihen liittyvät toimintamallit olivat 1800- ja 1900-lukujen taitteessa kovin erilaisia kuin nyt. Nykyisin yhteiskunta elää reaaliajassa, ja esimerkiksi koronatilanteen kehittymistä seurataan hetki hetkeltä. Kaikki tapahtumat välittyvät suurille väkijoukoille – myös päättäjille – sekunneissa.

Onko tsaarin ajoilta periytyvä hallintojärjestelmä ja mekanismi tätä päivää? Kuinka asioita voitaisiin hoitaa niin, että me kaikki saisimme osallistua nykyistä aktiivisemmin yhteiskunnan ja sen palvelujen suunnitteluun ja jatkuvaan kehittämiseen?

Onko reagointikykymme erilaisiin kriiseihin ja muuttuvaan maailmaan kohdallaan? Jos nykyinen yhteiskunnan organisointimalli olisi paras mahdollinen myös muilla sektoreilla, niin tulisiko esimerkiksi Suomen armeija hajauttaa niin, että jokaisella kylällä, kaupungilla ja maakunnalla olisi omat joukot ja ne ostaisivat uudet aseet?

Antti Kivelä

Uudistumiskyky-­teeman johtaja ja Kansan­vallan perus­korjaus -projektin vetäjä

Sitra

­Järjestelmällä ­pyrittiin ­suojaamaan ­Suomen kansaa venäläistämis­pyrkimyksiltä.

Lue lisää

Korona jumittaa joulukaalikauppaa Ruotsissa – osa lehtikaalisadosta joudutaan kyntämään peltoon

Koronarokote tulee Britanniaan jo ensi viikolla – saarivaltio hyväksyi ensimmäisenä maana Pfizerin ja Biontechin rokotteen

Traktoritehtaan tilauskirjat pullistelevat – korona ei ole vaikuttanut tuotantoon, mutta varotoimet ovat tiukkoja

Täydellä höyryllä vapauteen