Mielipiteet

Itärajan takaa työvoimaa nuorten metsien hoitoon

Keväällä alkoi ilmestyä huolestuttavia uutisia alkutuotantoa uhkaavasta työvoimapulasta, kun ulkomaalaiset työn­tekijät eivät päässeet Suomeen aiempien vuosien tapaan. Maassamme useat alat ovat riippuvaisia kausiluonteisten työtehtävien toteuttamisesta. Vuonna 2019 Maahanmuutto­virastolle jätettiin ennätykselliset 13 000 oleskelulupahakemusta työn perusteella ja 10 000 kausityötodistuksen saamiseksi.

Suomalaisten työntekijöiden korvaantuminen ulkomaalaisilla työntekijöillä on jo tyypillistä maataloudessa ja etenee myös metsänhoito­töihin. Taimien istutuksen ja taimikonhoidon tekee yhä useammin ulkomaalainen työntekijä.

Tähän kehitykseen ­johtavat useat syyt, kuten jatkuva kaupungistuminen, metsänomistajien asuminen kaukana metsätiloista ja töiden kausiluonteisuus. Lisäksi metsätyö on fyysisesti vaativaa, mikä edellyttää hyvää peruskuntoa.

Valtakunnan metsien 11. inventoinnin (2009–2013) mukaan taimikonhoitotarvetta olisi seuraavalle 10-vuotis­kaudelle yli 2,5 miljoonaa hehtaaria. Vuosina 2010–2019 taimikonhoitoa tehtiin 1,5 miljoonaa hehtaaria, joten tekemätöntä sarkaa jää noin 100 000 hehtaaria vuosittain.

Taimikonhoidon koneellistaminen ei ole tuonut muutosta taimikonhoitotöiden tarpeen ja toteutuman eroon, sillä taimikonhoitotyöt tehdään edelleen lähes kokonaan metsurityönä raivaussahalla.

Karjalan raja-alueohjelman (ENI CBC Karelia 2014–2020) rahoittama ja Luonnonvarakeskuksen toteuttama metsäsektorin pk-yrittäjyyttä tutkiva Bofori-hanke selvittää, voisiko lähialueen vierastyövoima auttaa taimikonhoidossa. Hankkeessa selvitettiin itä­suomalaisten metsäalan yritysten halukkuutta rekrytoida venäläistä työvoimaa.

Kyselyyn vastasi 59 yritystä, joista noin 40 prosenttia oli kiinnostuneita tutustumaan mahdollisuuksiin rekrytoida venäläistä työvoimaa. Käytännön kokemusta venäläisten metsätyöhön palkkaamisesta oli vain muutamalla prosentilla vastanneista suomalaisista yrityksistä.

Metsuritöiden lisäksi työntekijöitä haluttiin rekrytoida puunkorjuuseen. Noin kolmasosa vastaajista koki parhaaksi työllistää venäläiset työntekijät suoraan työsuhteeseen ja toinen kolmasosa henkilöstönvuokrausyrityksen kautta. Noin neljännes kannatti suomalaisen yrityksen tarjoamaa, ennalta määriteltyä palvelupakettia parhaana vaihtoehtona työllistää venäläistä työvoimaa.

Kielitaidon puute ja kulttuuri­erot sekä tulli ja lupa-asiat koettiin merkittävimmiksi haasteiksi venäläisten rekrytoinnissa. Muita esille nousseita haasteita olivat raha- ja maksuliikenne, epävarmuus ja luottamuspula sekä byrokratia.

Metsätöiden kysynnästä kertoo, että 40 prosenttia yrityksistä ei pystynyt ottamaan vastaan lisää työtilauksia työvoimapulan vuoksi ja 43 prosenttia pystyi työllistämään kaikki työntekijät ympäri­vuotisesti.

Venäjän Karjalassa kysyttiin kokemuksia metsätaloudesta paikallisilta metsänvuokraajilta ja metsätalouden urakointi­yrityksiltä.

Metsänvuokraajat käyttävät Venäjällä valtion omistamia metsiä pitkäaikaisten vuokra­sopimusten perusteella. Karjalan metsät ovat täyskäytössä, jos mittarina pidetään metsänvuokrauksen kattavuutta metsäalasta. Kuudesosalla vastanneista urakoitsijoista oli käytännön kokemusta Suomi-yhteistyöstä ja kokemukset liittyivät tyypillisesti puunkuljetukseen rajan yli. Puolet toimijoista oli kiinnostunut Suomen suuntautuvasta liiketoiminnasta.

Bofori-yhteistyöhanke selvittää monia käytännön toimijoiden esille nostamia ongelmia ja parannuskohteita. Esimerkiksi drooniteknologian hyödyntämisessä nähdään potentiaalia, koska sillä voidaan määrittää metsänhoitotarpeet ja metsän­hoitotöiden laadun ilma­kuvauksella riippumatta siitä, kuka työn on tehnyt.

Petroskoin yliopiston yhteydessä toimiva metsä­koulutuskeskus tarjoaa mahdollisuuksia tutustua ja kouluttautua metsänhoito­töihin. Paikalliset metsätalous- ja puunkorjuuyhtiöt tarjoavat käytännön metsäkohteita harjoittelua varten. Venäjän Karjalaan laaditut uudet metsänhoidon ohjeistot tarjoavat kehityshypyn metsänhoitoon ilmastonmuutoksen torjunnassa.

Työvoimaa Suomeen välittävät yritykset ovat pitäneet tärkeänä, että koulutus järjestetään lähtömaassa ennen Suomeen tuloa. Tämä karsii turhia kustannuksia, kun koulutuskeskus toimii operaattorina motivoituneiden työntekijöiden löytämisessä ja ohjaamisessa kansainvälisille työmarkkinoille.

Ulkomaalaiset osaavat ja motivoituneet metsurit voisivat olla osaratkaisu taimikonhoitorästeihin.

Pasi Poikonen

tutkija

Joonas Mattsson

tutkimusharjoittelija

Luonnonvarakeskus

Taimikonhoito tehdään edelleen lähes kokonaan metsurityönä raivaussahalla.

Lue lisää

Tukin hyvä kysyntä kiritti hakkuita marraskuussa

Venäjän kaupunkeja ympäröivät valtavat virkistysmetsät – 1970-luvulla Neuvostoliitossa laadittu ohje määrää vähintään 155 hehtaaria 1 000 petroskoilaista kohti

Sallan yhteismetsä kokeilee tavanomaista harvempaa viljelytiheyttä: tavoitteena päästä eroon tappiollisista ensiharvennuksista

Metsänomistajat käyttävät harvennusrästien puut pääosin itse