Mielipiteet

Mystiset kuusikymmentä kuntaa

Kuusikymmentä yhden peruskoulun kuntaa, kuusikymmentä yhden päivittäistavarakaupan kuntaa sekä kuusikymmentä kuntaa, joissa syntyy alle viisitoista lasta. Kuinka monessa kohtaavat kaikki?

Kiinnostukseni takana on kuntien palveluverkon tulevaisuus. Mainitun lukumäärän sattumaa ihmettelin koulujen ja kauppojen osalta jo pari vuotta sitten kirjoituksessani ”Kun palveluverkosta on jäljellä solmu” (MT 15.10.2018).

Nyt luku toistui kolumnissa (TS 4.12.2020), jossa kerrottiin, että Manner-Suomessa on yli 60 kuntaa, joissa syntyy alle 15 lasta. Kun lisäksi sattumalta samalla viikolla julkaistiin ”Perusopetuksen ja kouluverkon tulevaisuusnäkymiä” -selvitys (OPH), oli aika laittaa taas kunnat limittäin ja katsoa, minkälaiseen kuntajoukkoon nyt päädytään. Viimeksi löytyi 26 kuntaa ilmentämään sitä, mitä palveluverkosta oli jäljellä.

Suomessa on 310 kuntaa, joista 294 sijaitsee Manner- Suomessa. Vuoden 2019 väestö­tilastojen mukaan Manner- Suomessa on 62 kuntaa, joissa syntyi alle 15 lasta. Ahvenanmaa mukaan lukien määrä on 75. Alle 20 syntyneen lapsen kuntia on koko maassa 25. Vuonna 2017 (edellisen kirjoituksen aikaan) vastaavat luvut olivat 51, 63 ja 22. Vuodet eivät ole veljiä keskenään, mutta isossa kuvassa suunta tuntuu tutulta.

Yhden peruskoulun kuntia oli vuoden 2017 Suomessa 60 ja nyt niitä on 68 (2019). Kahden koulun kuntia oli 38, mikä on pysynyt ennallaan. Toki kuntajoukko on osin vaihtunut, sillä kolmen koulun kunnista on tullut kahden koulun kuntia ja kahden koulun kunnista yhden koulun kuntia.

Kauppojen lukumäärää en pystynyt tarkistamaan, mutta tuskinpa määrä on kasvanut. Laitetaan siis rinnatusten vuoden 2016 yhden kaupan kunnat (60) ja vuoden 2019 yhden koulun kunnat. Nyt meillä on 30 yhden kaupan ja koulun kuntaa eri puolilta maata. Se on lähes kymmenesosa maamme kunnista.

Kaikissa kolmessakymmenessä kunnassa syntyvyys ei ole suinkaan minimissään. Kuntia jää jäljelle 19, kun otetaan tarkasteluun mukaan kunnat, joissa on syntynyt alle 15 lasta. Samasta kuntajoukosta yhdeksäntoista on myös sellaisia, joissa alle 15-vuotiaiden osuus on alle 15 prosenttia. Kahdeksantoista on samoja.

Kun katsotaan samaa alle 15-vuotiaiden prosenttiosuutta pelkästään kouluverkon näkö­kulmasta, eli yhden koulun kuntajoukosta (68), niin saadaan saldoksi 49 kuntaa. Erotukseksi jäävä yhdeksäntoista kuntaa edustaa nyt niitä, joissa alle 15 -vuotiaiden osuus on 15–28 prosenttia.

Lasten määrä ei siis välttämättä selitä kouluverkon tilaa, vaan kyse voi olla muustakin valinnasta. Tämän havainnon teimme myös Kuntaliiton Arttu2-tutkimuksen yhteydessä 2016.

Palataan palveluverkkoon ja jatketaan ensin tunnistetun yhdeksäntoista kunnan kanssa. Otetaan mukaan vielä terveyskeskus-, kirjasto-, apteekki- ja pankkipalvelut ja katsotaan, miltä kokonaisuus näyttää.

Kaikista kunnista löytyy terveysasema, kuudessatoista on (vain) yksi kirjasto, neljässä­toista oma pankkikonttori ja kolmessatoista oma apteekki. Kahden jälkimmäisen palvelun osalta muissakin on vielä asiointipiste tai lääkekaappi. Kaikki mainitut palvelut sijaitsevat todennäköisesti kuntien keskustaajamassa, joten sikäli ollaan jo yhden solmun äärellä.

Palveluverkkoesimerkkien kunnat (30 ja 19) ovat pieniä. Suurimmassa osassa asukkaita on alle kaksituhatta. Pieniä ovat myös ”kaupattomat” ja ”lapset­tomat” kunnat kaikkineen. Yhden koulun kunnissa on mukana pari pikkukaupunkiakin, mutta väkiluvun suhteen pysytellään alle seitsemässä tuhannessa. Lukio löytyy yhä seitsemästä kunnasta, yhdestä myös ammattioppilaitos.

Mitä tulee lukuun kuusikymmentä, niin huomataan, että parissa vuodessa yhden koulun kuntien määrä on alkanut lähestyä seitsemääkymmentä. Yhden kaupan kuntien osalta suunta lienee sama. Alhaisen syntyvyyden kuntien kohdalla seuraava kymmenluku on jo ylitettykin koko maan osalta. Syntyvyyden suhteen kahdeksankymmenen kunnan rajan ennustetaan ylittyvän Manner- Suomessa vuoteen 2040 mennessä (Tilastokeskus).

Koulujen suhteen tilanne voi puolestaan päätyä nyky­vauhdilla siihen, että jo 2030-luvun alussa viimeinen peruskoulu sulkee ovensa harvaan asutulla maaseudulla. Näin arvio Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Olli Lehtonen (MT 19.8.2020). Mitä seuraavaksi?

Suosittelen vastaamaan jo nyt. Kuten olen aiemminkin todennut, niin vielä on verkkoa, minkä varaan palveluita virittää – myös sähköisen palveluverkon yhä tutummaksi tulevien mahdollisuuksien tuella.

On korkea aika tutustua vaihtoehtoisiin tulevaisuudennäkymiin ja rakentaa niiden pohjalta, tai niitä välttääkseen, omansa.

Sami Tantarimäki

suunnittelija, FT

Turun yliopisto Brahea-keskus

On korkea aika tutustua vaihtoehtoisiin tulevaisuudennäkymiin ja rakentaa niiden pohjalta.

Lue lisää

Epävarmuus piinaa vanhojentansseihin valmistautuvia lukiolaisia – "Toivottavasti kaikki halukkaat pääsevät tanssimaan"

Katso listat STT:n lukiovertailun parhaista – mukana myös maakunnat ja pienet lukiot

Suomessa yhä Pohjoismaiden matalin syntyvyys

Nuorisotutkimusseuran vuosikirjakin sen totesi: Nuoret perustavat perheitä aiempaa myöhemmin