Tekoäly yleistyy myös toimitustyössä – näin MT hyödyntää sitä
Vaikka tekoälyn käyttö yleistyy myös journalismissa, vastuu sisällöistä säilyy julkaisijalla, muistuttaa MT:n päätoimittaja Jussi Orell.
Tekoälyn käyttö yleistyy vauhdilla, mutta se ei poista ihmisen vastuuta. Kuva: Sanne Katainen31.3.202615:28
Lue artikkelin tiivistelmäTekoälyn käyttö lisääntyy toimituksissa, mutta MT:n päätoimittaja Jussi Orell muistuttaa, että sisällön vastuullisuus säilyy ihmisillä. MT hyödyntää tekoälyä tiedonhankinnassa, käännöksissä ja tiivistyksissä, ja julkaistava materiaali tarkistetaan ennen julkaisua.
Tiivistelmä on Rengin, Viestimedian oman tekoälyavustajan, tekemä ja ihmisen tarkistama.Tekoälyn käyttöön liittyy, kuten innovaatioihin usein, samanaikaisesti kovia odotuksia ja uhkakuvia.
Jälkimmäisistä saatiin konkreettinen osoitus, kun tekoälyn virhe sai Helsingin Sanomat ja samaan konserniin kuuluvan Ilta-Sanomat julkaisemaan tiedon, jonka mukaan Kaakkois-Suomeen pudonneet droonit olisivat olleet lähtöisin Venäjältä.
Suomeen pudonneista drooneista ainakin toinen on tunnistettu ukrainalaiseksi, ja Ukraina on pyytänyt tapahtunutta anteeksi.
HS:n ja IS:n mukaan virhe tapahtui, kun tiedotteita suodattava tekoälytyökalu päätteli puolustusministeriön lähettämän tiedotteen liittyneen Venäjään. Virhe ehti olla lehtien sivuilla muutamia minuutteja. Lehdet ovat pahoitelleet vakavana pitämäänsä virhettä.
Virheellinen tieto päätyi julki, koska tiedotetta ja sen pohjalta syntynyttä juttua ei ohjeistuksesta huolimatta ollut tarkistettu ennen tiedon julkaisua.
Tässä on asian pihvi. Vaikka virheen teki ensin tekoäly, sen julki pääseminen johtui ihmisten varassa olevan prosessin pettämisestä.
Vastuu tekoälyn tuotosten hyödyntämisestä esimerkiksi journalistisessa sisällöntuotannossa tai viranomaistoiminnassa on myös jatkossa ihmisillä ja tiedon julkaisijalla. Mediassa vastuun kantaa viime kädessä vastaava päätoimittaja.
Vastuu on myös jatkossa ihmisillä.
Myös Maaseudun Tulevaisuuden toimitus hyödyntää tekoälyä.
Sitä voidaan käyttää suljetussa ympäristössä esimerkiksi tiedonhankinnassa, haastattelunauhojen litteroinnissa, tekstin tiivistämisessä, juttujen jakamisessa sosiaalisessa mediassa, faktantarkistuksessa, otsikoinnin apuvälineenä, kielen kääntämisessä, analytiikassa ja näkökulmien ideoinnissa.
Olennaista on se, että tekoälyn tuottamaa materiaalia ei julkaista automaattisesti sellaisenaan, vaan julkaistavaksi tarkoitettu journalistinen sisältö on ihmisen tarkistamaa ja muokkaamaa.
Osassa juttujen verkkoversioita hyödynnetään sellaisenaan tekoälyn tuottamia tiivistelmiä, mutta nekin on tarkistettava. Tästä on maininta tiivistelmien yhteydessä.
Kuvituksessa tekoälyä voidaan hyödyntää esimerkiksi kuvaa ja grafiikkaa yhdistelevien kuvaelementtien työstämisessä, mutta uutiskuvitusta jäljitteleviä kuvia sillä ei luoda.
Vaikka tekoälyn kielimallit kehittyvät, täydellisiä ne eivät ole, minkä vuoksi ihmisen kädenjälkeä tarvitaan. Tekoäly ei myöskään kykene ihmisen kaltaiseen luovuuteen eikä asioiden tärkeysjärjestyksen määrittelyyn.
Tekoäly ei käy juttukeikoilla tapaamassa ihmisiä, mutta voi rutiineja hoitaessaan vapauttaa journalistien aikaa siihen ja muuhun luovaan työhön.
Tekoäly ei käy juttukeikoilla tapaamassa ihmisiä.
Journalismin tärkein myyntiartikkeli on luotettavuus, joka pohjautuu siihen, ettei vastuuta ulkoisteta. Journalistin ohjeet ja lainsäädäntö sitovat riippumatta siitä, miten julkaistua sisältöä on tuotettu.
Tämän tietää tekoäly itsekin. Kysyin kahdelta tekoälysovellukselta, mitä mieltä ne asiasta ovat. Kumpikin korosti, aivan oikein, julkaisijan vastuuta.
Se ei silti tarkoita sitä, etteikö tekoälyn hyviä ominaisuuksia kannattaisi hyödyntää. Tekoälyn rooliin sopii kulunut, joskin osuva luonnehdinta hyvästä rengistä mutta huonosta isännästä.
Kirjoittaja on MT:n vastaava päätoimittajaArtikkelin aiheetOta kantaa aiheisiimme
Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.
- Osaston luetuimmat
