Löydä ehdokkaasi: MT:n vaalikoneessa koko maan kuntavaaliehdokkaat
Mielipiteet

Täsmäviljelylle kuuluu vastaavat tuet kuin luomulle

EU:n komissio julkaisi ehdotuksen ekojärjestelmien ympäristötoimenpiteistä (MT 20.1.2021), jossa vihdoin nostetaan täsmäviljely keinoksi vastata ruuantuotannon ympäristöhaasteisiin. Tämä on valtava helpotus kestävän viljelyn tiennäyttäjille tässä ahdistavassa ilmapiirissä, jossa ratkaisuksi on tarjottu vain paluuta menneisyyden viljelymenetelmiin ja ruuantuotannon ongelmien ulkoistamista kaukaisiin maihin.

Täsmäviljelyssä uusimpien mittaus-, laskenta- ja paikannusteknologioiden ansiosta peltolohkon ominaisuuksia tarkastellaan keski­arvon sijaan yksittäisten metrien, jopa senttien tarkkuudella. Oikea toimenpide saadaan oikeaan paikkaan, oikein mitoitettuna ja oikeaan aikaan.

Todennettavat mittaukset tekevät kemikaalien käytöstä tarpeenmukaista, käytetyt ravinteet kotiutuvat pelloilta ja sato tuotetaan mahdolli­simman vähällä energialla.

Mittaukset kohdistuvat kasvuston lisäksi ilmaan ja maaperään, joiden nykytilaa ja kehitystä seurataan. Tarkkaan kohdennetuilla panoksilla saavutetaan kestävästi yhä parempia satoja, joista ympäristö ja viljelyn kannattavuus hyötyvät.

Maapallon mittakaavassa keskeisimpinä ruuantuotantoon liittyvinä ongelmina nähdään väestönkasvu, lajien kato ja ilmastonmuutos. Paisuva väestö on ruokittava pienemmällä viljelyalalla, jotta mahdollisimman suuri osa ympäristöä voidaan jättää luonnontilaan. Tukijärjestelmä ja keskustelu ympäristövaikutuksista ovat juuttuneet käsittelemään “hehtaareja”, vaikka pitäisi seurata tuotettujen kilojen jalanjälkiä. Vain kilot ruokkivat väestön, eivät hehtaarit.

“Tehotuotanto” on vakiintunut sokean lannoitteiden ja lääkkeiden liikakäytön synonyymiksi. Miksi? Lannoittaminen yli tarpeen on tehotonta. Tehokkuuden kammoaminen on muutenkin outoa. Kaikkien tulisi tavoitella resurssitehokasta maanviljelyä ympäristön, ravinteiden ja maankäytön, energian­kulutuksen ja kannattavuuden kannalta. Täsmällisyys ja tarkoituksenmukaisuus ovat tehokkuutta puhtaimmillaan.

Viljelijöiden edelläkävijät ovat oivaltaneet, että tieteen ja siihen pohjautuvan tekno­logian avulla voidaan viljellä entistäkin paremmin ja agro­ekologisesti kestävämmin mututuntuman sijaan. Nämä pioneerit ovat tarponeet lastentautisten teknologioiden läpi omalla kustannuksellaan, minkä ansiosta nyt kaikille on tarjolla valmiita ratkaisuja. Aarin tarkkuuteen kykeneviä kasvustokarttoja saa jopa ilmaiseksi.

Viljelyä ei voi koskaan tyhjentää kaikista ympäristövaikutuksista, mutta täsmäviljely voi minimoida haitat. Samalla syntyy digitaalista aineistoa tulevien haasteiden ratkomiseen, kuten hiilensidontaan.

Vaikka täsmäviljely on konkreettinen ja todennettavissa oleva ratkaisu viljelyn ympäristö­vaikutuksiin kohdistuviin haasteisiin, liittyy uuteen siirtymiseen aina kustannuksia oppimisen, laiteinvestointien ja riskien muodossa.

Kartat eivät muutu paremmiksi viljelytoimiksi itsestään ilman ohjelmistoja, suunnittelutyötä ja kehittyneempiä peltokoneita. Tutkimustakin tarvittaisiin, maatalousteknologian tieteenalan näivettämisen sijaan.

Maatalouden tukirahoilla on edistetty sellaisten tuotanto­tapojen yleistymistä, joihin monet liittävät myönteisiä ympäristövaikutuksia. Puuttumatta näiden vaikutusten todenmukaisuuteen, on epäeettistä ohjata Euroopan maataloutta tehottomampaan suuntaan, sillä se aiheuttaa ympäristöongelmia toisaalla ja lisää kasvihuonepäästöjä globaalisti.

Seuraavalla tukikaudella onkin perusteltua tukea täsmäviljelyyn siirtymistä aivan vastaavalla tavalla, kuin luomutuotannonkin yleistymistä on edistetty.

Täsmäviljely ei ole dogmi, jonka noudattamista voitaisiin vahtia. Siksi on aloitettava keskustelu siitä, minkälainen joustava kokonaisuus täsmä­viljelyn menetelmiä muodostaisi tukikelpoisen paketin.

Välttääkseni keskustelua keskustelusta, teen pohjaesityksen: Viljelijälle tulee maksaa 160 eurolla korotettu hehtaarituki niiltä lohkoilta, joilla käytetään vähintään viittä kappaletta seuraavista tekniikoista: satokartoitus, pelto­skannaus, satoisuuden mukaan kohdennetut viljavuusnäytteet, jatkuvatoimiset ympäristö­mittaukset, kasvustomittaukseen perustuva lisälannoitus, pellon pinnan muotoilu, päällekkäiskäsittelyn estävä automaattiohjaus, säätösala­ojitus, etäluettava tuholaispyydys, kuvantunnistukseen perustuva rikkatorjunta ja automaattinen määränsäätö.

Valvontakin olisi helppoa ja halpaa – todistusaineisto on jo digitaalisessa muodossa.

Johannes Tiusanen

maanviljelijä

maatalous- ja ympäristöteknologian dosentti

Helsingin yliopisto

Täsmällisyys ja tarkoituksen­mukaisuus ovat tehokkuutta puhtaimmillaan.

Lue lisää

Suomalaisraportti: Ilmastonmuutoksen aiheuttama muuttoliike liittyy tulvien ja hirmumyrskyjen kaltaisiin katastrofeihin – viljelyolojen heikentyminen ei vielä vaikuta yhtä voimakkaasti

Kaikkia vesiensuojelukeinoja tarvitaan

Ruuan hintapaine korostaa kotimaista

Pohjoinen merijää sulaa vielä aiemmin luultuakin nopeammin