Mielipiteet

Lihantuotanto on osa kestävää maataloutta

Mielipiteet 09.11.2018

Ilman kotieläimiämme olisimme paljon avuttomampia suurten haasteidemme edessä.

Ruuantuotannon globaalit ympäristöongelmat ovat valtavia. Eroosio ja kuivuminen tuhoavat laajoja viljelyalueita. Torjunta-aineiden hillitön käyttö tuhoaa pölyttäjiä ja antibiootit aiheuttavat ihmiselle vaarallisten resistenttien bakteerien kasaantumista ympäristöön.

Jätteiden piittaamaton käsittely pilaa laajoja maa-­alueita, vesistöjä ja maailman meriä. Yksipuoliset kasvinviljelyn monokulttuurit köyhdyttävät maaperää ja uhkaavat luonnon monimuotoisuutta. Ruuan­tuotannon riippuvuus fossiilisista polttoaineista kasvaa jatkuvasti. Ja ruokittavia suita syntyy koko ajan enemmän.

Me Suomessa emme ole näiltä ongelmilta suojassa. Olemme silti onnistuneet pitämään ne kohtuullisen vähäisinä happaman maa­perämme ja matalan Itämeren aiheuttamista erityishaasteista huolimatta.

Olemme onnistuneet, koska emme ole tyytyneet yksin­kertaisiin keinoihin, vaan olemme etsineet ja toteuttaneet asianmukaisia ja harkittuja, tutkittuun tietoon perustuvia ratkaisuja.

Olemme luoneet lukuisia normeja ja tukijärjestelmiä ympäristön sekä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Tuotantomme on rakennettu luonnonolomme huomioiden. Olemme keskittyneet rehuviljan ja nurmen viljelyyn sekä meille sopivien perunan ja kauran tuotantoon.

Pidempää kasvukautta vaativat ruokakasvit on ollut järkevä tuoda etelämpää. Pohjoisista oloistamme huolimatta olemme onnistuneet tuottamaan merkittävän osan ravinnostamme itse aiheuttamatta mittavia ympäristöongelmia.

Päästöjä on saatu vähennettyä. Eläinten terveys, hyvinvoinnin seuranta sekä elintarviketurvallisuus ovat maailmanlaajuisesti ainut­laatuiset.

Onnistumistamme ei juurikaan ymmärretä. Some ja media tarjoilevat yksinkertaisia ratkaisuja monimutkaisiin ongelmiin.

Kaikki elintarvike­tuotannon ongelmat yritetään ratkaista lihansyöntiä vähentämällä. Samalla ei haluta pohtia, millä se kotimainen jauhelihakeitto ja maitolasi käytännössä korvataan.

Johtaako se oikeasti kannatettavaan korkeiden ympäristö­normien alla kasvatetun kauran, kaalin tai härkäpavun syöntiin? Vai suosiiko se sittenkin maaperää köyhdyttäviä soija- ja maissimonokulttuureja tai vesijalanjälkeämme pahentavaa hedelmien tuontia kuivuudesta kärsiviltä alueilta?

Huomioimatta jää täysin, että kasvavan väestön ruokkiminen ei ole mikään itsestäänselvyys. Lisäksi suurin osa maatalous­maasta on kasvinviljelyyn sopimatonta.

Eläimiä tarvitaan, jos haluamme ruokkia itsemme viemättä soijaa sorrettujen suusta. Niitä kannattaa kasvattaa nimenomaan meillä Suomessa ja muualla, missä vettä riittää ja kasvinviljelyn edellytykset ovat rajalliset.

Meidän olisi myös hyvä muistaa, miksi kotieläimiä on ylipäänsä alettu pitää.

Kotieläimet ovat merkittävä osa asutushistoriaamme ja peltoviljelymme kehitystä. Ne ovat mahdollistaneet laajojen suoniittyjemme hyödyntämisen elannon takaavan kotipellon lannoitteeksi. Lisäksi ne ovat tuoneet särvintä pöytään ja seuraa pimeään talveen. Ne ovat olleet vaihtoehto ympäristöä tuhoavalle kaskiviljelylle.

Olemme eläneet vuoro­vaikutuksessa kotieläintemme kanssa jo tuhansia vuosia. Olemme muokanneet toisiamme ja ympäristöämme. Tätä suhdetta on syytä vaalia, vaikka tehdyistä virheistä on myös hyvä oppia.

Yksipuolisen lihansyönnin kritisoinnin sijaan on syytä miettiä, kuinka saamme holtittomaan väestönkasvuun tolkkua ja ruokimme kasvavan väestön mahdollisimman kestävällä tavalla. Meidän on ymmärrettävä maatalouden valtava potentiaali energiantuottajana ja kasvihuoneilmiön torjujana.

Tällä hetkellä käytämme ruuantuotantoon fossiilista energiaa kolme kertaa enemmän kuin saamme ruuastamme energiaa.

Ilmastonmuutoksen kannalta on tärkeintä päästä eroon tästä ruuantuotannon riippuvuudesta fossiilisista polttoaineista. Siihen päästään hyödyntämällä entistä paremmin palkokasvien biologista typensidontaa, märehtijöiden kykyä syödä meille sopimattomia maaperän kuntoa parantavia nurmikasveja sekä bioreaktoreihin yhdistettävää ravinteiden kierrätystä.

Ilman kotieläimiämme olisimme paljon avuttomampia suurten haasteidemme edessä. Ne ovat välttämätön osa maaperän rakenteen vaalimista, luonnon monimuotoisuutta, energiaomavaraista ilmasto­viisasta maataloutta ja inhimillistä elämää.

Tuomas Herva

eläinlääkäri, ETL

Atria

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT