Metsällä on monta omijaa
Samaan aikaan kun metsien käyttöä halutaan rajoittaa, pitäisi suomalaisista metsistä saada enemmän puuta korvaamaan Venäjältä tuotu puu.Jos EU:n yhteinen maatalouspolitiikka vaikuttaa monimutkaiselta ja byrokraattiselta, on EU:n metsäpolitiikasta muodostumassa varsinainen viidakko. Näin siitä huolimatta – tai juuri sen takia – ettei unionilla ole yhteistä metsäpolitiikkaa. Metsiä koskevat päätökset ovat periaatteessa kansallisessa päätösvallassa, mutta EU:ssa metsäpolitiikkaa tehdään energia- ja ilmastopolitiikan kautta.
Metsillä on EU:ssa monta omijaa, ja metsäpolitiikkaa tehdään kovalla kiireellä monessa suunnassa. Yhteinen piirre näillä toimilla on, että niissä pyritään monella tavalla vähentämään metsien käyttöä. Näin tehdään muun muassa maankäyttösektoria ja metsiä säätelevällä Lulucf-asetuksella, puun polttoon puuttuvalla Red II -asetuksella, monimuotoisuusdirektiivillä, taksonomialla ja ennallistamissäädöksillä. Parhaillaan EU:ssa valmistellaan myös metsästrategiaa. Siinä on tarkoitus määritellä kestävän metsänhoidon kriteerit.
On hyvä, että EU-parlamentin metsästrategian raportööri Ulrike Müller painotti esitellessään keskiviikkona metsästrategian edistymistä, että strategissa on huomioitava metsän eri käyttömahdollisuudet, myös hyötykäyttö. Hänen mukaansa myös eri jäsenmaiden ja eri alueiden oloihin sopivat metsänhoitotoimenpiteet huomioidaan EU:n metsästrategiassa. (mt.fi 20.4.)
Samaan aikaan kun metsien käyttöä halutaan rajoittaa, pitäisi suomalaisista metsistä saada enemmän puuta korvaamaan Venäjältä tuotu puu. Uusiutuvaa puuta tarvitaan myös korvaamaan monia uusiutumattomista raaka-aineista valmistettavia tuotteita. Hakkuiden lisäämisen pelätään kuitenkin pienentävän hiilinieluja. EU:n monet erilaiset suojelutavoitteet rajoittaisivat hakkuita todella merkittävästi. Niissä tuntuu unohtuneen, että vain kasvava puu sitoo hiiltä ilmakehästä.
Voiko kakkua syödä ja säästää samaan aikaan? Se on mahdollista, mutta se edellyttää metsien oikea aikaista hoitamista. Pellervon Taloustutkimuksen vanhemman metsäekonomistin Jani Laturin mielestä metsäsektorin ilmastotavoitteisiin voidaan vastata kustannustehokkaasti esimerkiksi lannoitusta lisäämällä (MT 20.4.).
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat





