Halvasta viinasta seuraa kallis lasku

Viranomaisten tilastoista käy ilmi, että suomalaisten alkoholin kulutus on pitkään jatkuneen kasvun jälkeen kääntynyt laskuun.

Viime vuonna juominen väheni noin viisi prosenttia. Puhtaaksi alkoholiksi muunnettuna alkoholin kulutus painui pitkästä aikaa alle kymmeneen litraan kansalaista kohti.

Käänne on tervetullut. Se ei silti sanottavasti vähennä niitä haittoja, joita viinan ongelmakäyttö Suomessa aiheuttaa.

Alkoholin saatavuus on helpottunut ja hinta laskenut huomattavasti EU-jäsenyyden aikana. Aiemmasta, varsin tiukasta alkoholikurista on siirrytty lähes täyteen vapauteen.

Ei siis ole yllätys, että myös viinan juonti on lisääntynyt vauhdilla. Tottumaton viinapää on aiheuttanut kompurointia. Lisääntyneet ongelmat ovat krapulaa runsaasta juomisesta.

Alkoholin ongelmat eivät suoraan kosketa läheskään kaikkia suomalaisia. ”Juominen keskittyy riskiryhmille, joille myös alkoholin haitat keskittyvät”, sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies Kari Haavisto sanoo (MT 19.7.).

Välillisesti alkoholin haittoja maksaa kuitenkin jokainen suomalainen. Alkoholin aiheuttamat sairaudet, ennenaikaiset kuolemat, työkyvyn ja tuotannon menetykset sekä tapaturmat ja onnettomuudet päätyvät koko yhteiskunnan maksettaviksi.

Arviot alkoholin suorista kustannuksista yhteiskunnalle nousevat yli miljardiin euroon vuodessa. Välillisten menetysten lasketaan olevan jopa useita miljardeja.

Alkoholin haitat heikentävät merkittävästi Suomen kilpailukykyä. Niiden hoitaminen vie resursseja koulutukselta, terveydenhuollolta ja vanhustenhoidolta.

Yhteiskunnalla olisi siis kaikki motiivit puuttua voimakkaasti alkoholin aiheuttamiin ongelmiin. Ryyppääminen ei ole yksityisasia, kun lasku jää kuitenkin muitten maksettaviksi.

Paljon on puhuttu valistuksen merkityksestä. Useimpien asiantuntijoiden mukaan ainoat tehokkaat keinot alkoholin kulutuksen säätelyyn ovat vaikuttaminen hintaan ja saatavuuteen. Sitä toki todistaa viime vuosikymmenten kehityskin.

Suomi on kuitenkin alkoholipolitiikassaan EU:n vapaiden yhteismarkkinoiden vanki. Viinaveron nostamista seuraa nopeasti alkoholin matkustajatuonnin kasvu – pääasiassa Virosta.

Viime vuonna suomalaiset hakivat Virosta viisi miljoonaa litraa puhdasta alkoholia eli kymmenesosan koko kulutuksestaan.

Lyhyen lauttayhteyden vuoksi matkustajatuonti painottuu pääkaupunkiseudulle ja eteläiseen Suomeen. Viinaa ja miedompia juomia tuodaan autolasteittain. Kaikki ei päädy pykälien edellyttämällä tavalla omaan käyttöön – myös trokaamisesta puhutaan yleisesti.

Jos halvan viinan saanti nähdään jonkinlaisena perusoikeutena, maassa vallitsee alueellinen epätasa-arvo tämänkin asian suhteen.

Suomella on käytännössä hyvin vähän keinoja vähentää alkoholin kokonaiskulutusta verotuksella tai saatavuutta rajoittamalla. Lisäksi tällaiset keinot kohdistuisivat jokaiseen kansalaiseen, vaikka tavoite pitäisi olla ongelmakäytön rajoittaminen.

Halvasta viinasta seuraa Suomelle kuitenkin kallis lasku, ellei viinan aiheuttamia haittoja kyetä karsimaan. Yleisesti hyväksyttävää voisi olla nykyistä terävämpi puuttuminen ongelmajuomiseen.

Viina on väärin käytettynä vaarallista ja huomattavasti hintaansa kalliimpaa. Jos Suomessa vaikka joka toinen viinapullo vaihdettaisiin juoksulenkkiin, talouden kestävyysvajeesta ei olisi tietoakaan.