Huono päätös on hyvä korjata

Ympäristöministeriö ehdottaa keväällä annettuun nitraattiasetukseen muutosta, joka pidentäisi lannanlevitysaikaa kuukaudella jo tästä syksystä alkaen. Alkuviikosta lausuntokierrokselle lähteneessä esityksessä on muutoksia myös lannan aumauksen ja kuormausalustan vaatimuksiin. (MT 14.9.)

Jos esitys menee läpi, lantaa saa jatkossa säilyttää aumassa yli talven. Lisäksi lannan kuormauspaikan materiaalivalintoihin saadaan uusia vaihtoehtoja.

Ympäristöviranomaiset tulkitsivat kevään asetusta niin, että alustan pitää olla asfalttia tai vastaavaa, jotta ravinnevalumat voitaisiin ehkäistä. Nyt muukin materiaali kelpaa, kunhan alusta on kova.

Levityksen ja aumauksen joustoja tarvitaan jo tänä syksynä, koska märän kasvukauden takia lantaa ei ehditä levittää vanhassa määräajassa, lokakuun loppuun mennessä.

Muutokset on valmisteltu maa­talous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen (kesk.) johdolla. Tiilikaisen mielestä keväällä annetussa asetuksessa oli korjaustarvetta.

”Nyt korjataan kohtia, jotka eivät ole talonpoikaisjärjen mukaisia ja jotka aiheuttaisivat turhia hankaluuksia ilman, että ne edistävät ympäristötavoitteita”, ministeri kertoo.

Tiilikainen haluaa muutokset voimaan nopeasti, jotta viljelijät säästyvät turhilta kustannuksilta lannan kuormauspaikan rakentamisessa.

Nitraattiasetuksen muutoksessa ei enää vaadita erillistä lupaa lannan levitykseen, vaan viljelijä tekee siitä ilmoituksen kuntaan. Levitystä ei kuitenkaan jatkossakaan sallita lumiseen, routaiseen tai vetiseen maahan, eikä siitä saa aiheutua vaaraa vesistölle.

Ilmoitusvelvollisuus koskee myös lannan aumausta talven yli. Vaikka lanta säilöttäisiin aumaan, tilalla täytyy olla silti varastointitilat 12 kuukauden lannalle.

Ympäristönsuojelusta ei ole tarkoitus tinkiä muutoksia tehtäessä. Myös Tiilikainen uskoo, että talonpoikaisjärjen käyttö päinvastoin edistää päätavoitteena olevaa ravinteiden kierrätystä

Nitraattiasetus on herättänyt laajaa närkästystä suomalaisilla kotieläintiloilla tänä vuonna. Etenkin kuormausalueen asfaltointivaatimus on saanut moitteita. Vaatimus ei viljelijöiden mielestä perustu tosiasioihin: maatalousyrittäjille sälytetään erilaisia viranomaisvelvoitteita ilman järjen hiventäkään.

Nitraattiasetuksesta on löydetty yhtymäkohtia surullisenkuuluisaan jätevesiasetukseen, jota on jälkikäteen jouduttu korjaamaan useaan otteeseen.

Uudelle kaksoispestin ministerille pitää antaa tunnustusta hänen halustaan muuttaa edellisen hallituksen tekemää ratkaisua. Mitä nopeammin huono päätös saadaan korjattua, sitä pienemmiksi sen aiheuttamat vahingot jäävät.

Erityisen tärkeää nopea reagointi on tänä vuonna, jolloin maatiloilla ei todellakaan ole varaa turhiin investointeihin tukimenetyksistä puhumattakaan. Nitraattiasetus on osa täydentäviä ehtoja, joissa havaitut puutteet voivat leikata maataloustukia.

Myös lannan levitykseen saatavat joustot ovat tarpeen juuri nyt peltojen märkyyden ja pitkälle venyvien syystöiden takia. Monella tilalla on vielä tuoreessa muistissa lannan levityksen ongelmat vuosina 2006 ja 2012.

Myönteisille uutisille on tilausta muutoinkin, sillä viljelijät ovat viime aikoina joutuneet pettymään monta kertaa, muun muassa valtion budjettipäätöksiin ja EU:n kriisitukeen.

Asetusmuutoksessa luotetaan suomalaisen viljelijän vastuullisuuteen, ja tähän luottamukseen kannattaa vastata. Kyse on viljelijän omasta asuinympäristöstä ja sen kunnosta mutta viime kädessä myös koko suomalaisen elintarviketuotannon imagosta.

Yksi suomalaisen ruuan valteista on puhtaus. Jotta nykykuluttaja pitää laatulupausta uskottavana, suomalaisen ruokaketjun aina maatilalta kauppaan asti täytyy pitää huolta myös ympäristöstä.