Maaseutua arvostetaan, mutta ongelmia ei ymmärretä

Maaseudun askukkaiden mielestä maaseutu on jätetty heitteille ja sen yllä on synkät pilvet. 

Elinkeinoelämän valtuuskunta EVAn viime viikolla julkistamassa Arvo- ja asennetutkimuksessa selvitettiin identiteetin merkitystä suomalaisten yhteiskunnallisessa ajattelussa (EVA 26.10.). Tutkimuksen mukaan noin 40 prosenttia suomalaisista ilmoitti olevansa identiteetiltään kaupunkilaisia, noin neljäsosa maalaisia ja vajaa kolmannes tunsi itsensä molemmiksi.

Osana tutkimusta selvitettiin myös suomalaisten käsityksiä maaseudun asemasta ja tulevaisuudesta sekä kaupunkien ja maaseudun välisistä suhteista. Tutkimuksen mukaan identiteetti vaikuttaa huomattavasti siihen, miten suomalainen suhtautuu esimerkiksi maaseutuun.

Vastauksista näkyy, että suomalaiset ymmärtävät maaseudun ja kaupunkien vuorovaikutuksen tärkeyden. Julkisuudessa ajoittain esiin nousevasta vastakkainasettelusta ei näkynyt juurikaan merkkejä. Kaupunkien ja maaseudun välillä on suomalaisten mielestä harmoninen keskinäinen riippuvuus.

Vastaajista yli 90 prosentin mielestä kaupungit ja maaseutu tarvitsevat toisiaan tulevaisuudessakin. Vain kuuden prosentin mielestä maaseutu on nykyisin pikemminkin taakka kuin voimavara. Kolme neljästä katsoo, että maaseudun elinkelpoisuuden turvaaminen on kaikkien suomalaisten edun mukaista. Vain hyvin harvan mielestä maaseutu edustaa mennyttä yhteiskuntaa, jonka on vähitellen väistyttävä kehityksen tieltä.

Päällimmäisenä tutkimukseen annetuista vastauksista huokuu maaseudun vahva arvostus, toteaa tutkimuksesta EVA-analyysin kirjoittanut tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto. Suurin osa pitää maaseutua suomalaisen kulttuurin ja identiteetin tärkeimpänä perustana. Yli 90 prosentin mielestä puhdas ja hyvin hoidettu maaseutu on tärkeä myös tulevaisuudessa.

Tutkimuksen tuloksista voi vetää sen johtopäätöksen, että Suomi on vuosikymmeniä jatkuneesta kaupungistumisesta huolimatta identiteetiltään edelleen maalainen.

Vaikka maaseutua arvostetaan, ovat käsitykset maaseudun tilanteesta ja tuen tarpeesta Haaviston mielestä erilaisia. Maaseudulla on analyysin mukaan meneillään kriisi, jota kaupunkilaiset eivät tunnista.

Suomalaisista 57 prosenttia arvioi, että maaseutu on kriisissä, jonka syventyminen vaarantaa kansallisen eheyden. Kaupunkilaisten ja maalaisten käsitykset eroavat kuitenkin merkittävästi. Suuri enemmistö maaseutuväestöstä on sitä mieltä, että he elävät keskellä kriisiä. Kaupunkilaisten näkemyksiä maaseudun tilanteesta leimaavat Haaviston mukaan vähäisempi huolestuneisuus ja osin myös kiinnostuksen puute. Kiinnostuksen puute näkyy muun muassa siinä, että kolmannes ei ota kantaa maaseudun kriisin olemassaoloon ja sen mahdollisiin seurauksiin.

Merkittävä näkemysero maaseudun ja kaupunkiväestön välillä näkyy myös suhtautumisessa väitteeseen, jonka mukaan maaseutu on jätetty Suomessa heitteille. Maalaisista näin ajattelee 67 prosenttia mutta kaupunkilaisista vain neljäsosa. Haaviston mielestä syvät näkemyserot kertovat näiden ryhmien elävän eri todellisuuksissa.

Tunne maaseudun heitteille jättämisestä voi Haaviston mukaan yllättää vaalien yhteydessä. Näin on käynyt muun muassa Isossa-Britanniassa, Yhdysvalloissa ja Ruotsissa.

Haaviston mukaan tutkimustulosten perusteella Suomessa on syytä miettiä, miten maaseudulle voidaan luoda positiivisia tulevaisuudennäkymiä. Jokaisen on syytä pohtia asiaa tosissaan. Myös maaseudun palveluista on huolehdittava. Välinpitämättömyyteen maaseudun tulevaisuudesta ei ole kenelläkään varaa. Erityisesti nykyisessä maailmantilanteessa maaseutu ja sen elinkeinot ovat jokaisen maan henkivakuutus.