Jos työpaikkoja ei ole, kuntia sakottamalla niitä on turha yrittää loihtia

Työministeri Matias Marttinen (kok.) joutuu pohtimaan kuntien velvollisuutta maksaa Kelalle työttömistä kuntalaisista tilanteessa, jossa työtä ei vain ole. Kuva: Jaana Kankaanpää

Pääkirjoitus|Politiikka

3.12.202506:00

Pääkirjoitus

Jouni Kemppainen

Kun työllisyyspalvelut siirtyivät vuoden alussa kuntien vastuulle, oikeistohallitus ei kyennyt ennustamaan toimenpiteensä seurauksia. Nyt monessa kunnassa työttömistä Kelalle maksettavat sakkomaksut ovat räjähtäneet silmille (MT 30.11.). Työttömyys koko maassa sen sijaan vain pahenee.

Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen ajatus työllisyyden hoidon ohjaamisesta kuntiin on sinänsä johdonmukainen. Paikallisessa päätöksenteossa oman alueen edellytykset ja olosuhteet tunnetaan parhaiten.

Kunnat myös pystyvät johonkin mittaan asti kaavoituksella ja aktiivisella yhteydenpidolla yrityksiin luomaan edellytyksiä työllistymiselle. Sen sijaan koko Suomea vaivaavalle matalasuhdanteelle ne eivät mitään voi.

Kun ei tuule, niin purjehtiminen on vaikeaa, kuuluu osuva sanonta. Tämän asian edessä nyt kunnissa ollaan. Ne joutuvat maksamaan Kelalle yhä kovenevia sakkomaksuja työttömyyden pahenemisesta ilman olennaista mahdollisuutta vaikuttaa asiaan.

Hausjärven kunnanjohtaja Pekka Määttänen puki Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa (30.11.) jämäkiksi sanoiksi tilanteen, joka koskee monia Suomen kunnista.

Kunnat saavat sakkomaksut poikki käytännössä vain, jos työtön työllistyy vuodeksi avoimelle sektorille.

Näihin työttömiin kunnat sitten parhaansa mukaan keskittyvät. Samalla niiden panostus pitkäaikaistyöttömien asioista huolehtimisen jää vääjäämättä vähemmälle.

Pitkäaikaistyöttömillä ei nykyisessä tilanteessa ole mitään toivoa, Määttänen toteaa. Kyseessä lienee kärjistys, mutta sen ydin on varmasti totta.

Aiemmin kunnilla oli mahdollisuus työllistää ihmisiä myös omiin töihinsä, mutta valtionosuuksien jatkuvasti laskiessa tämä reitti on tukossa.

Töitä kunnissa Määttäsen mukaan olisi, mutta ne jäävät nyt tekemättä. Sen sijaan ihmiset joutuvat kituuttamaan työttöminä ja kunnat joutuvat maksamaan yhä kovenevia sakkomaksuja.

Ne puolestaan tulevat kuntalaisten maksettaviksi ilman mahdollisuutta saada tälle rahalle minkäänlaista vastinetta.

On aivan selvää, että työministeri Matias Marttinen (kok.) joutuu ottamaan asian hallituksessa uudelleen esille. Niin kova vauhtia kunnat ovat ajamassa päin seinää.

Työllisyyspolitiikkaan uransa aikana huomattavan syvällisesti perehtynyt Määttänen muistuttaa, ettei tilanne ole pelkästään pienten kuntien ongelma.

Myös kokoomusjohtoisissa isoissa kaupungeissa tilanne on aivan sama. Kunnat tarvitsevat joka tapauksessa lisää keinoja selvitäkseen ongelmista.

Nyt luovia mahdollisuuksia saada ihmiset pois työttömyysputkesta ei tarvittavassa määrin ole.

Vaikka maan hallituksen talouspolitiikan ydin on viritetty työllisyyden parantamiseen ja velkaantumisen taittamiseen, kumpikaan tavoite ei näytä olevan toteutumassa.

Pitkään odotettu vientivetoisen talouden kasvu käynnistyy kyllä aikanaan, mutta jälleen kerran kurki on kuolemanvaarassa ennen kuin suo sulaa.

Hallituksella on käytännössä kaksi mahdollisuutta selvitä tilanteesta.

Velan lisääminen olisi käytännössä helpointa, mutta siihen valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) tuskin taipuu.

Toinen mahdollisuus on suoraan todeta, että työttömyysetuja on jälleen leikattava. Eduskuntavaalien lähestyessä tämäkin vaihtoehto tuntuu vaikealta.

Jotain hallituksen olisi kuitenkin kyettävä tällekin asialle tekemään.

Nykytilanteessa kunnilla maksatetaan työllisyyden hoito ilman minkäänlaisia mahdollisuuksia ratkaista asiaa.

Helppoa ei tästäkään asiasta päättäminen hallitukselle ole. Silti sen on kyettävä se tekemään.

Erityisesti kuntien työttömillä, mutta myös heidän työllistämisestään maksavilla muilla kuntalaisilla, on oikeus kuulla, mitä asialle on tarkoitus tehdä.