Metsäteollisuudella on nyt vauhti päällä

Metsäteollisuus herättää vahvoja tunteita sekä kotimaassa että ulkomailla. Metsä­teollisuuden uusi nousu on kasvattanut alan itsetuntoa, mutta myös metsien suojelijoiden aktiivisuus on lisääntynyt.

Luonnonsuojelijoiden mielestä metsiä hakataan liikaa tai ainakin väärin. Esimerkiksi yhdysvaltalainen näyttelijä Leonardo DiCaprio lähti Greenpeacen mannekiiniksi ilmoittamalla viime viikolla, että hän vastustaa kuhmolaisen Lammasjärven metsien hakkuita. Se, että alueen harvennushakkuut olivat jo päättyneet, ei haitannut.

Greenpeacen Suomen maajohtajan Sini Harkin mielestä kyseessä on jatkuva kampanja. Harkin mukaan luonnonsuojelijoiden ja Metsähallituksen välisessä kiistassa on kysymys koko pohjoisen pallonpuoliskon havumetsistä. (HS 3.3.)

Metsähallituksen Metsätalous Oy:n toimitusjohtajan Jussi Kumpulan mielestä DiCaprion toiminta on osa Greenpeacen jäsenhankintakampanjaa. Kansainvälisellä kampanjalla halutaan esittää näyttäviä tekoja, joiden kohteella ei ole niin väliä.

Kumpulaisen mukaan DiCapriolla ei ole aihetta huoleen. Metsähallitus kutsui DiCaprion Suomeen tutustumaan hakkuisiin, metsiin ja luontoon.

Metsäteollisuuden merkityksen kasvu koko Suomen kansantaloudelle on saanut myös alan etujärjestön aktivoitumaan.

Metsäteollisuus ry ilmoitti viime kesänä, että se eroaa Elinkeinoelämän keskusliitosta EK:sta. Eron taustalla oli pettymys kilpailukykysopimuksen syntymiseen. Metsäteollisuus katsoi, ettei heidän äänensä kuulunut riittävästi EK:ssa.

Alkuvuodesta Metsäteollisuus ry ilmoitti lähtevänsä niin sanotun Suomen mallin -neuvotteluista. Tarkoituksena oli, että vientialat määrittelisivät seuraavan palkkakierroksen raamit, joiden mukaan muut alat tekisivät omat sopimuksensa. Metsäteollisuus haluaa neuvotella sopimuksensa ensi syksynä yksin.

Viime viikolla metsäteollisuus kertoi tavoitteistaan muuttaa alan sopimuksia. Muutoksia tarvitaan, koska teollisuuden mukaan Suomella on kilpailijamaita huonommat edellytykset pärjätä kansainvälisessä kilpailussa.

Metsäteollisuus ry:n hallituksen puheenjohtajan Jussi Pesosen mielestä metsäteollisuuden kilpailukyvyn ehto on työsopimusten uudistaminen. Pesosen mukaan Suomessa ei nähdä, että olemme mukana globaalissa kilpailussa. (MT 3.3.)

Esimerkkinä suomalaisen metsäteollisuuden kilpailukyvyttömyydestä Pesonen esitteli viimeisen kymmenen vuoden aikana suljettujen paperitehtaiden määrää. Suomesta on suljettu kapasiteetista noin 40 prosenttia. Euroopassa ja Ruotsissa kapasiteetista on vähentynyt 25 prosenttia.

Paperiliiton puheenjohtajan Petri Vanhalan mielestä Pesosen puheet eivät ainakaan paranna tulevien työehtosopimusneuvottelujen pohjaa. Pesosen paperitehtaiden sulkemispuheet Vanhala koki uhkauksena.

Suomalaisen metsäteollisuuden tulevaisuus näyttää tällä hetkellä hyvältä. Puuhun pohjautuva biotalous on koko kansantalouden kannalta avainasemassa. Biotalouden merkitys myös energia- ja ilmastopolitiikassa on Suomessa tärkeä.

Metsät ovat Suomen talouden keskeinen moottori. Meillä ei ole varaa pilata käsissämme olevaa mahdollisuutta keskinäisellä riitelyllä. Yhteistä näkemystä tarvitaan muun muassa kansainvälisessä edunvalvonnassa.

Pesonen muistuttaa aivan perustellusti, että metsäteollisuuden taloudellinen jalanjälki Suomessa on merkittävä tänään, huomenna ja pitkällä tähtäimellä. Tästä syystä alaan kohdistuu myös kovia odotuksia muualta yhteiskunnasta. Näitä odotuksia on muun muassa luonnonsuojelijoilla ja metsänomistajilla.

Vaikka metsäteollisuudella on nyt kova vauhti päällä, ylimielisyyteen ei ole syytä sortua.