Talouskriisi kaataa hallituksia

Euroopassa viime vuosina käydyissä vaaleissa on ollut yksi yhteinen aihe ylitse muiden. Yhteisenä vaaliteemana on ollut talouskriisi ja sen aiheuttamat ongelmat.

Viime viikonloppuna järjestetyt Ranskan presidentinvaalit ja Kreikan parlamenttivaalit eivät olleet poikkeus, vaan ne jatkoivat Euroopan maiden poliittista myllerrystä. Vaaleissa voittivat puolueet, jotka kritisoivat tiukkaa taloudenpitoa ja erilaisia tukipaketteja sekä niiden ehtoja.

Talouskriisi vaikutti myös Suomen eduskuntavaaleissa. Perussuomalaisten kautta kanavoitunut tyytymättömyys jäi suurelta osin kuitenkin suutariksi, koska puolue ei halunnut lähteä hallitukseen.

Italiassa hallitus vaihtui marraskuussa ilman vaaleja. Pääministeriksi nousi entinen EU:n talouskomissaari Mario Monti. Montin hallitus on käytännössä virkamieshallitus, koska se koostuu lähinnä talousasiantuntijoista.

Myös Espanjassa hallitus vaihtui marraskuussa, koska espanjalaiset olivat kyllästyneet työttömyyden rajuun kasvuun ja talousongelmiin.

Hollannissa, joka on yksi taloudellisesti vahvimmista euromaista, on syyskuussa uudet vaalit, koska hallitus kaatui viime kuussa kiistoihin budjettileikkauksista.

Ranskan seuraavaksi presidentiksi valittu sosialistien ehdokas Francois Hollande lupasi vaalitaistelun aikana, että hiljattain sovittu Euroopan talouskurisopimus pitää neuvotella uudelleen. Sopimukseen pitää lisätä talouskasvua tukeva osio.

Vaikka Saksan liittokansleri Angela Merkelin mielestä sopimusta ei avata, pitää Merkelin antaa jonkinlainen myönnytys Hollandelle. Näinhän kävi myös Suomen eduskuntavaalien jälkeen. SDP:n puheenjohtaja, valtiovarainministeri Jutta Urpilainen sai Kreikan tukemisen vastineeksi ”takuut”. Ne olivat välttämättömiä, koska SDP oli vaalien alla luvannut tiukempaa linjaa Kreikan tukemisessa.

Hollanden ja Merkelin pitää löytää nopeasti yhteinen sävel siitä, miten velkakriisiä hoidetaan jatkossa. Se on tärkeää, koska viime vuodet Saksa ja Ranska ovat johtaneet kriisin hoitamista.

Asioista sopimiseen liittyy ongelma. Hollandella ei ole varaa lipsua vaalilupauksistaan, koska Ranskassa järjestetään parlamenttivaalit kesäkuussa. Vaikka Ranskan presidentillä on paljon valtaa, ei hän pysty tekemään paljoakaan jos hänellä ei ole takanaan parlamentin enemmistöä.

Kreikan parlamenttivaaleissa perinteiset valtapuolueet romahtivat ja voittajiksi nousivat kovaa säästöohjelmaa vastustaneet puolueet. Uuden hallituksen muodostaminen tulee olemaan ongelmallista, koska poliittisten äärilaitojen sopiminen samaan hallitukseen on vaikeaa. Toisaalta onhan se onnistunut Suomessakin.

Vaalit ovat osoittaneet, kuinka vaikeaa vallassa olevien poliitikkojen on pitää yhtä aikaa sekä äänestäjät että markkinavoimat tyytyväisinä. Kreikassa äänestäjien tyytymättömyys oli niin suuri, että se saattaa johtaa eroon eurosta.

Euromaiden talouskriisi ei häviä, kävi jäsenmaiden vaaleissa kuinka tahansa. Kriisin hoitaminen vaatii pitkäjänteistä ja suunnitelmallista politiikkaa niin EU:n tasolla kuin erityisesti jäsenmaissa. Yhdessä vaalikaudessa talousongelmat eivät poistu.

Yhteisillä pelisäännöillä pitää olla jäsenmaissa niin laaja kansallinen tuki, ettei peruslinja muutu sen seurauksena, että jossakin maassa on vaalit.