Vaalijärjestelmää ei ole syytä muuttaa

Aluehallinnon uudistamisen yhteydessä hallitus haluaa virittää keskustelua myös siitä, millä tavalla tulevat maakuntavaltuustot valitaan. Kunta- ja uudistusministerin Anu Vehviläisen (kesk.) mukaan valmistelun yhteydessä on noussut esiin myös listavaali (Yle 2.1.).

Vehviläisen mukaan pitää myös miettiä sitä, voiko sama henkilö olla päättämässä kunnanvaltuustossa, maakuntavaltuustossa ja eduskunnassa.

Listavaalissa äänestetään henkilön sijaan listaa, jolle puolue on asettanut ehdokkaat järjestyksen. Valituiksi tulisivat valtaosin listan kärjessä olevat ehdokkaat puolueen saaman äänimäärän perustella.

Jos muutos vaalijärjestelmään tehdään, pitää Vehviläisen mielestä tarkastella asiaa maakuntavaalien lisäksi myös kunta- ja eduskuntavaalien osalta. Vehviläinen itse säilyttäisi nykyisen henkilövaalin.

Nykyistä henkilövaalijärjestelmää on kritisoitu muun muassa siitä, että vaalimainonnan kulut ovat karanneet käsistä. Listavaalin ongelmaksi on katsottu, että se lisää puolueliitin valtaa ehdokkaiden sijoittamisessa listalle.

Ei ole yllättävää, että listavaaleihin löytyy Ylen kyselyn mukaan eniten kannatusta vasemmistopuolueista. SDP:n puoluesihteerin Reijo Paanasen mielestä paras olisi Ruotsissa käytössä oleva malli, jossa äänestäjä voi äänestää joko listaa tai henkilöä.

Vasemmistoliiton puoluesihteerin Marko Varajärven mielestä listavaalin kokeileminen maakuntavaaleissa olisi erinomainen mahdollisuus. Listavaalit voisivat Varajärven mukaan aktivoida puolueen jäseniä, koska lista järjestettäisiin jäsenäänestyksen perusteella.

Keskustan puoluesihteeri Timo Laaninen ei tyrmää listavaalin käyttämistä maakuntavaaleissa. Hänen mielestään se olisi yksi tapa turvata maakunnan sisällä alueellinen edustavuus. Laanisen mukaan listavaalin toteutumisella on heikot mahdollisuudet, koska muutos edellyttäisi hyvin laajaa yksimielisyyttä.

Laajan yksimielisyyden löytäminen on erittäin vaikeaa, koska kokoomuksen, kristillisdemokraattien, vihreiden, RKP:n ja perussuomalaisten puoluesihteerit suhtautuvat listavaaliin kriittisesti.

Kalevi Sorsa -säätiö kysyi pari vuotta sitten kansanedustajien mielipidettä pitkien listojen käytöstä Suomen vaalijärjestelmässä. Kyselyyn vastanneista kansaedustajista lähes 70 prosenttia vastusti pitkiä listoja kaikissa muodoissaan.

Pitkiä listoja vastustettiin muun muassa siksi, että ne johtaisivat kansanedustajien itsenäisyyden kaventumiseen puolueeseen nähden ja valta siirtyisi harvempiin käsiin.

Pitkät listat ovat käytössä muun muassa Ruotsissa. Suomen poliittinen kenttä on kuitenkin erilainen kuin maissa, joissa pitkät listat tai enemmistövaalitapa ovat käytössä.

Meillä vaaleja ei ole käyty niin sanottujen blokkien kesken, vaan vaalien jälkeen muodostettavassa hallituksessa voi olla puolueita laidasta laitaa. Näin oli esimerkiksi Jyrki Kataisen kuuden puolueen hallituksessa.

Vaalikelpoisuuden rajaaminenkaan ei ole helppo asia. On ehdokkaita asettavien tahojen ja äänestäjien asia ratkaista, ovatko samat henkilöt päättämässä kunnissa, maakunnissa ja eduskunnassa.

Hallituksen on määrä päättää vielä kuluvan talven aikana, miten maakuntavaltuustot valitaan. Jos vaalijärjestelmää halutaan joidenkin vaalien kohdalla muuttaa, tarvitaan siihen erittäin painavat perusteet. Tällaisia perusteita ei ole tähän mennessä esitetty.

Ensimmäiset maakuntavaalit järjestetään todennäköisesti vuoden 2018 presidentinvaalien yhteydessä. Sitä ennen pitää olla selvillä, mitä tehtäviä maakunnille tulee ja mistä ne todella päättävät. Vaalimallia ehditään pohtimaan tarvittaessa myöhemminkin.