Puusta kilpaillaan nyt kiivaasti ‒ vanha kiista sellutehtaiden ja lämpölaitosten välillä kiristyy jälleen

Puun tuonnin tyrehtyminen Venäjältä heijastuu voimakkaasti kotimaan puumarkkinoihin. Kuva: Saara Lavi

Puuntuonnin katkeaminen Venäjältä alkaa vaikuttaa paitsi metsäteollisuuden raaka-aineen hankintaan, myös koko Suomen huoltovarmuuteen. Suorimmin tavallisiin kansalaisiin kohdistuu metsähakkeen ehtyminen. Venäjältä tuodulla 1,8 miljoonan kuution energiahakkeella on katettu jopa neljännes Suomen lämpö- ja energiatuotannon tarpeesta.

Kun tämä määrä on saatava Suomesta, se vaikeuttaa energiayhtiöiden raaka-ainehankintaa. Samalla metsä- ja energiateollisuuden vanha kiista puun käytöstä sellutehtaiden ja lämpölaitosten välillä kiristyy uudelleen.

Metsäteollisuuden huolta lisää myös muun puun tuonnin tyrehtyminen Venäjältä. Energiahakkeen lisäksi idästä on tuotu koivukuitua sellutehtaiden raaka-aineeksi. Kaiken kaikkiaan vuotuinen puun tuonti Venäjältä on ollut noin 9 miljoonaa kuutiota (MT 6.5.).

Myös ilmastonmuutoksen näkökulmasta kotimaisen hakkeen menekin lisäys huolettaa osaa kansalaisista, vaikka asian voi nähdä myös täysin toisin. Lienee kuitenkin parempi, että puu tuotetaan Suomessa, jossa metsänhoito on paljon Venäjän käytäntöjä ekologisempaa.

Ympäristöhyödyn lisäksi taloudellinen lisäarvo jää nyt Suomeen, eikä sotaa käyvän Venäjän tarpeisiin.

Metsänomistajan kannalta energiahakkeen kotimaisen menekin kasvaminen merkitsee mahdollisuutta lisäansaintaan. Energiapuuta kysytään huomattavasti laajemmilla alueilla kuin aiemmin.

Kun samaan aikaan sekä sahat että sellutehtaat toimivat yhä erittäin kannattavassa suhdanteessa, metsänomistajan mahdollisuudet kilpailuttaa ja harkita myyntiajankohtiaan paranevat.

Myönteistä on myös hiilensidonnasta maksettavien korvausten yleistyminen. Hiilimarkkina antaa ansaintamahdollisuuden niille, joiden intressi omistaa metsää perustuu pelkästään ilmastonmuutoksen torjumiseen.

Kilpailu suomalaisesta puusta on tällä hetkellä kiivaampaa kuin aikoihin. Samalla arvostus vastuullista metsänhoitoa kohtaan vahvistuu entisestään. Metsät eivät kasva itsestään. Niiden eteen on tehty vuosikymmeniä työtä, jonka arvo havaitaan nyt.

Lue myös:

UPM aikoo palkata 20 uutta puunostajaa: puuta tarvitaan lisää kotimaasta

Energiapuukauppa käy kuumana, markkinoilla on tapahtunut jyrkkä muutos: ”Jopa päivittäin tulee uusia kyselyitä, voimmeko toimittaa”