Ruuan sertifiointi toteuttava nopeasti

MTK:n valtuuskunnan puheenjohtaja Tommi Lunttila esitti keskiviikkona valtuuskunnan kokouksessa, että suomalaiselle ruualle luodaan viennin tehostamiseksi – puumarkkinoiden tapaan – oma sertifikaatti. Lunttilan mukaan meillä on jo valmis laatujärjestelmä, jonka pohjalle sertifikaatti voitaisiin rakentaa.

Lunttila muistutti, että sertifikaatti on nykyisin puun markkinoille pääsyn edellytys. Myydystä puusta noin 90 prosenttia on sertifioitua.

Ruuan viennin edistämiseksi MTK on päättänyt hakea rahoitusta. Tavoitteena on elintarvikealan yritysten yhteistyön edistäminen yhdessä keskeisten elintarvikeyritysten, maaseutumatkailun ja viranomaisten kanssa.

Valmiutta yhteistyöhön vaikuttaa löytyvän ainakin viranomaisilta. Tässä lehdessä olevassa haastattelussa Eviran pääjohtaja Matti Aho toivoo, ettei virkamiehiä koeta pönäköiksi ankeuttajiksi. Hän toteaa, että kaikki ruokaketjun toimijat ovat samassa veneessä.

Aho sanoo olevansa erittäin iloinen, että suomalaisesta ruuan laadusta on vihdoin saatu tuote. Hän muistuttaa, ettei suomalainen tuote pärjää bulkkituotantoa vastaan hinnalla, vaan viennissä tarvitaan jotakin ekstraa. Ahon mukaan salmonellavapautta, vähäistä antibioottien käyttöä ja eläinten hyvinvointia on alettu tuotteistaa ja kaupallistaa.

Ahon mielestä vasta nyt on älytty, kuinka valtavia kilpailuetuja Suomella on. Ei kuitenkaan riitä, että suomalaisesta laadusta kerrotaan vientimarkkinoilla. Kotimarkkinoilla kuluttajat pitää vakuuttaa kotimaisten tuotteiden erinomaisuudesta verrattuna muualta sisämarkkinoilta tuleviin tuotteisiin.

Ahon mielestä suomalaisten tuotteiden erinomaisuudesta pystytään kertomaan kirkkain silmin ja todistetusti, koska sitä vartenhan Evirakin on olemassa.

Elintarvikeyhtiöt yhteistyöhön vientimarkkinoilla patistaa myös Food from Finlandin ohjelmajohtaja Esa Frang. Hänen mielestään maailmalla menestyminen edellyttää yritysten yhteistyötä ja erikoistumista. Frang muistuttaa, että maailmalla kotimaiset kilpailijat ovat kumppaneita. (KL 22.11.)

Koska kotimarkkinat eivät kasva, on panostettava vientiin ja sellaisiin tuotteisiin, joista saa lisäarvoa. Tästä syytä Food from Finlandin kohdemarkkinoiksi on valittu maita, joissa laadusta ollaan valmiita maksamaan.

Suomi on maailman toiseksi suurin kauranviejä, mutta kehitettävää viennissä riittää. Frangin mielestä jalostusastetta pitää lisätä, koska valtaosa viennistä on viljaa tai ensimmäisen asteen jalosteita kuten hiutaleita.

Ruokateollisuuden vientiyhteistyölle ei ole Frangin mukaan lainsäädännöllistä estettä eikä Kilpailuvirastolla ei ole asiaan sanottavaa, koska yhteistyö tähtäisi kotimarkkinoiden ulkopuolelle. Yhteistyötä myös jo tehdään. Frangin mukaan etenkin pienet alkoholinvalmistajat ovat suunnittelemassa yhteistyötä saman pöydän ääressä. Sama mahdollisuus olisi muillakin aloilla.

Koska tuottajat ja viranomaiset ovat valmiita lisäämään yhteisiä vientiponnisteluja, pitää teollisuuden lähteä nykyistä aktiivisemmin yhteistyöhön mukaan. On vähäisten resurssien tuhlausta toimia vientimarkkinoilla yksin.

Food from Finland -ohjelman tavoitteena on kaksinkertaistaa elintarvikkeiden vienti kolmeen miljardiin euroon vuoteen 2020 mennessä. Tavoite on kova, koska se asetettiin ennen Venäjän tuontikieltoa. Vaikka Venäjän osuus ruokaviennistä oli ennen pakotteita lähes kolmannes, ei Frangin mukaan tavoitetta ole haluttu muuttaa.

Lunttilan esitys sertifikaatin luomisesta suomalaiselle on mahdollista toteuttaa nopeasti, koska sertifikaatille on jo perusteet valmiina. Yhteinen sertifikaatti kertoo asiakkaille laadukkaasta suomalaisesta ruuasta ilman, että jokaisen pitää asiaa erikseen vakuuttaa.