Pankin kaatuminen lisäsi paineita talouspolitiikkaan

Euroopan keskuspankin EKP:n tärkein tehtävä on euroalueen hintavakauden ylläpitäminen. Villinä laukkaavan inflaation taltuttaminen on vaatinut jo useita koronnostoja. Uusi korkopäätöksiä on luvassa lähiaikoina. Kuva: Jukka Koivula

Maailmatalous on ollut herkässä tilassa vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen. Toipuminen kriisistä otti takapakkia koronan ja Venäjän hyökkäyksen seurauksina.

Taloudesta kuuluu uusia huonoja uutisia. Viime perjantaina kaatui kalifornialainen Silicon Valley Bank. Pankki on suurin viranomaisen haltuun joutunut talletuspankki vuoden 2008 jälkeen. Sunnuntaina viranomaiset ottivat haltuunsa myös newyorkilaisen Signature Bankin.

Vaikka Yhdysvaltain keskuspankki ilmoitti 25 miljardin dollarin hätärahoituksesta pankeille ja valtiovarainministeriö ilmoitti takaavansa asiakkaiden talletukset, pelot laajasta pankkikriisistä lisääntyivät. Pankkien kaatumisen seurauksena pörssikurssit lähtivät reippaaseen laskuun eri puolilla maailmaa.

Jo pelkästään pelko uudesta finanssikriisistä lisää paineita myös Suomen tulevan hallituksen talouspolitiikalle. Suomessa julkisen talouden velkaantuminen on jatkunut jo 15 vuotta. Velkakierre pitäisi saada ainakin hidastumaan.

Valtiovarainministeriön virkamiesten mukaan ensi vaalikaudella tasapainottamistoimia pitäisi tehdä kuudella miljardilla eurolla ja seuraavalla vaalikaudella kolmella miljardilla. Virkamiesten listalla olevat esitykset ovat vaikeita nieltäviä sekä äänestäjille että poliitikoille.

Maaseudun Tulevaisuuden Kantarilla teettämän kyselyn mukaan mieluiten säästettäisiin kehitysyhteistyöstä. Toiseksi eniten kannatusta saivat leikkaukset yritystuista ja kolmanneksi säästettäisiin urheilusta ja kulttuurista. (MT 13.3.) Kunnallisalan kehittämissäätiön tuoreessa kyselyssä enemmistö kannatti sopeutuskeinoksi yritystukien karsimista. Eniten vastustettiin eläkkeiden leikkaamista, lainanoton lisäämistä ja julkisten hyvinvointipalveluiden karsimista.

Vaikka yritystukien karsiminen on listalla korkealla, paineita niiden lisäämiseen tulee Yhdysvalloista. Maassa tuli vuoden alussa voimaan laki, jonka mukaan maan yrityksille on varattu yhteensä noin 370 miljardia dollaria tukea vihreään ja digitaalisen siirtymään.

Yhdysvaltojen tuki omalle teollisuudelle on saanut vauhtia myös EU:hun, koska Eurooppa haluaa komission puheenjohtajan von der Leyenin mukaan johtaa puhtaan teknologian vallankumousta. Komission mielestä jäsenvaltioiden pitäisi tukea muun muassa akkujen, aurinkopaneelien, tuuliturbiinien ja lämpöpumppujen tuotantoa sekä hiilidioksidin talteenottoa. (Talouselämä 1.2.)

Sen lisäksi, että jäsenmaita kehotetaan väljentämään valtiontukisäännöksiään, EU:ssa valmistellaan uutta yhteistä velkaa eli suvereniteettirahastoa. Sen avulla on tarkoitus vastata Yhdysvaltojen valtiontukiin. Lisääntyvät valtiontuet asettavat jäsenmaat kuitenkin eriarvoisen asemaan. Kaikilla ei tukiin ole varaa, eikä tukikisa ole Suomenkaan etu. Tuleva hallitus joutuu ottamaan näihinkin asioihin kantaa.

Euroopan keskuspankki EKP päättää huomenna mahdollisesta uudesta koronnostosta. Koska inflaation ei ole hidastunut, korkoja todennäköisesti nostetaan, vaikka siihen ei olisi taloustilanteen perusteella varaa. Koronosto vaikeuttaa entisestään talousvaikeuksissa olevien ihmisten ja jäsenmaiden tilannetta.

Suomessa on edessä kovia talouspäätöksiä. Niitä on tehtävä myös EU:n tasolla. Eduskuntavaaleihin on aikaa reilu kaksi viikkoa, mutta vaalien alla vakava talouspoliittinen keskustelu on jäänyt tai jätetty muiden asioiden alle.

Jäljellä olevissa vaalienaluskeskusteluissa on puhuttava avoimesti taloudesta. Löysiin lupauksiin ei ole varaa, koska olemassa olevien talousongelmien lisäksi saattaa tulla äkillisiä ongelmia. Niihin pitää edes pyrkiä varautumaan.