Viljelijän tulot pörssin varassa

Viljelijä voi vaikuttaa ammattitaidollaan satoon, mutta kasvukauden säät kotimaassa ja maailmalla sekä viljapörssit määräävät lopulta sadosta saatavan hinnan.  Kuva: Pekka Fali

Vaikka alueelliset erot ovat Suomessa suuria, kylvötyöt on valtaosin saatu tehtyä ja viljat ovat monin paikoin oraalla. Ruiskutukset ovat alkamassa samoin kuin säilörehun ensimmäisen sadon korjuu. Vaikka satokausi on meillä vasta alussa, spekulointi tulevan sadon määrästä ja hinnasta käy kiivaana.

Kuluvan vuoden satoennusteet ja samalla myös viljoista ensi syksynä saatavat hinnat vaihtelevat nopeaan tahtiin. Pari viikkoa sitten kerrottiin, että kuivuus vaivaa viljelyksiä eri puolilla maailmaa. Euroopassa kerrottiin kevään olleen vuosisadan kuivin. The Guardian -lehden uutisen mukaan ruuantuotantoa vaikeuttavat sääolosuhteet maksavat EU:ssa noin 28,3 miljardia euroa menetettynä satona ja karjana vuodessa. Se vastaa kuutta prosenttia EU:n kokonaisruoantuotannosta. (MT 25.5.)

Venäjän tärkeillä viljanviljelyalueilla on kuivuuden lisäksi haittaa aiheuttaneet hallat. Niiden takia on alueella julkistettu viime vuoden tapaan maatalouden hätätila. Myös Kiinassa kuumuus ja kuivuus kiusaavat yhtä maan tärkeimmistä vehnäntuotantoalueista.

Satokauden alun kuivuus sai viljojen hinnat kääntymään pitkän laskun jälkeen nousuun. Euronext-viljapörssissä esimerkiksi vehnän futuurihinta joulukuulle nousi toukokuun puolessavälissä 221 euroa tonni. (MT 26.5.)

Sitten tulivat sateet maailman tärkeille vilja-alueille ja sato- ja hintaennusteet menivät jälleen uusiksi. Vehnän joulukuun futuurihinta oli perjantaina noin 202 euroa tonnilta. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö Faon ennusteen mukaan maailman viljasato on meneillään olevalla satokaudella historian suurin ja ylittää hienoisesti kulutuksen. (MT 9.6.)

Maailman viljamarkkinoiden muutoksilla on suora vaikutus myös Suomessa viljasta maksettavaan hintaan, huolimatta siitä, millainen sato meillä meillä saadaan. Naudanlihan tapaan hinnat reagoivat alas nopeasti, mutta ylöspäin hitaasti.

EU-jäsennysneuvottelujen aikana puhuttiin, että Suomen markkinoita suojaa maailman hintavaikutuksilta niin sanottu Itämeri-lisä. Suomen arveltiin olevan niin kaukana, ettei tänne kannata tuoda viljaa. Käytännössä se on ollut jonkinlainen Itämeri-vähennys, eli viljan tuottajahinnasta vähennetään rahti maailmanmarkkinoille.

Vanhan viisauden mukaan satoa ei pidä punnita ennen kuin se on laarissa eikä oraiden päälle ostella. Maanviljelijä voi omalla osaamisellaan vaikuttaa merkittävästi satotasoon, mutta lopulta vuoden taloudellinen tulos on sään ja pörssin armoilla.

.