Kontrolli hyvä, luottamus parempi

Poliittisilla päättäjillä ja hallinnolla on kyky tuottaa uusia lakeja ja asetuksia loputtomasti.

Monet hyvääkin tarkoittavat normit muuttuvat usein toteutusvaiheessa monimutkaisiksi ja lisäävät hallintoalamaisten taakkaa kohtuuttomasti. Tarpeellisestakin hallinnosta tulee byrokratiahimmeli, josta selviäminen on lähes mahdotonta.

Järjestäytyneessä yhteiskunnassa toki tarvitaan säädöksiä ja niiden toteuttamista pitää myös valvoa. Eri asia on, kuinka paljon niitä todella tarvitaan.

Usein paisuvaa hallintoa perustellaan EU:sta tulevilla asetuksilla ja direktiiveillä. On totta, että EU:n koneisto on vähintäänkin yhtä aktiivinen säädösten laadinnassa kuin kotimaisetkin päättäjät.

Maatalous on EU:n säädöstehtailussa erityisasemassa. Maaseudun tukihenkilöverkoston ohjausryhmän puheenjohtajan, psykologi Pirkko Lahden mukaan maataloutta säätelevä byrokratia on psykologin silmin suorastaan painajaismaista (MT 9.1.).

Viimeisimpiä EU:n tuottamia säätelykukkasia on pysyviä nurmia koskeva päätös. Maatiloille päätös merkitsee sitä, että pelloilla, joilla on kasvatettu nurmea viisi vuotta peräkkäin, ei voisi viljellä tulevaisuudessa mitään muuta.

Kaikkea ei kuitenkaan voi laittaa EU:n syyksi, ja paisuvan byrokratian kanssa painitaan muuallakin kun maataloudessa.

EU-komission mukaan jopa kolmasosa EU-lainsäädäntöön liitetystä hallinnollisesta rasituksesta johtuu kansallisesta täytäntöönpanosta. Esimerkiksi ruokaturvallisuudessa jäsenmaat eivät ole käyttäneet hyväkseen mahdollisuutta vähentää pienyritysten taakkaa. (MT 29.12.)

Esimerkiksi pienten teurastamojen etujärjestö Suomen Teurastamoyrittäjät perää joustavuutta ja maalaisjärkeä säädösten tulkintaan. Niitä tulkitaan pienten teurastamojen kohdalla samalla tavalla kuin suurissakin yrityksissä.

Tiukka valvonta rassaa henkisesti ja se tulee pienille ja keskisuurille yrityksille myös kalliiksi. Yrittäjien mielestä lihantarkastuksesta laskutettavat summat ovat kohtuuttomia ja epäoikeudenmukaisia. (MT 12.1.)

Orimattilalainen Vainion teurastamo maksaa lihantarkastuksesta 16 000 euroa kuukaudessa. Lasku tulee samankokoisena, vaikka teurastustoiminta olisi pysähdyksissä.

Tarkastuksia hoitavan Elintarviketurvallisuusviraston Eviran yksikönjohtaja Eeva-Riitta Wirta muistuttaa, että toiminta on lakisääteistä. Lisäksi EU-asetus velvoittaa, että tarkastukset ovat maksullisia ja maksut vastaavat kustannuksia. Laitosvalvonnasta laskutetaan erikseen.

Evira laskuttaa tarkastuseläinlääkärien ja lihantarkastajien kuukausipalkat kerrottuna 1,95:llä. Kertoimen avulla kustannetaan tarkastuksiin liittyvä hallinto.

Teurastamot eivät ole ainoita, joita tiukka valvonta koskee. Samanlaista viestiä tulee myös muilta pieniltä elintarvikeyrittäjiltä.

Byrokratian paisuminen kohtuuttomaksi on toki huomattu säädöksiä sorvaavien päättäjienkin keskuudessa. Lupauksista huolimatta byrokratiatalkoissa ei ole päästy puheita pidemmälle.

Vaikka byrokratian purkaminen näyttää olevan paljon vaikeampaa kuin sen rakentaminen, pitää seuraavan hallituksen ottaa byrokratiatalkoot tosissaan ohjelmaansa.

Leninin sanotaan opettaneen aikoinaan hallinnon periaatteita lauseella: Luottamus hyvä, kontrolli parempi. Kehityksen suuntaa on tältä osin aika muuttaa.