Kehysriihi on kuumennettu kiivaalla eläkekeskustelulla

Pääministeri Petteri Orpon (kok.) mielestä budjettikehysriihessä ei puututa eläkkeisiin, mutta valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) mielestä eläkkeiden leikkaaminen on välttämätöntä. Kuva: Jarno Mela

Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus kokoontuu tänään ja huomenna budjettikehysriiheen. Talouden alamäki yleisesti ja valtiontalouden alamäki erikseen ovat aiheuttaneet sen, että hallitus joutuu pohtimaan talouden lisäsopeuttamista.

Vaikka kaikkien tulojen ja menojen on sanottu olevan riihessä puitavana, riihtä on lämmitetty ankarasti eläkkeisiin liittyvällä keskustelulla niin eduskunnassa kuin julkisuudessakin. Keskustelu on peittänyt alleen muut riihessä puitavat asiat, ehkä tarkoituksellakin.

Lämpöä ovat lisänneet valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) kannanotot eläkkeiden leikkaamisen välttämättömyydestä. Hallituksessakaan asiasta ei ole yksimielisyyttä, koska pääministeri Petteri Orpon (kok.) mielestä riihessä ei nyt puututa eläkejärjestelmään.

Orpon kanta on perusteltu, koska työeläkejärjestelmän uudistamisesta neuvotellaan parhaillaan hallituksen asettamassa työryhmässä, jossa ovat edustettuina sekä työnantajien, työntekijöiden ja valtiovallan edustajia. Sen pitäisi saada työnsä valmiiksi ensi vuoden tammikuun lopussa.

Purra on perustellut eläkkeiden mahdollista leikkaamista sillä, etteivät eläkeläiset ole vielä osallistuneet meneillään oleviin valtiontalouden tervehdyttämistalkoisiin. Tämä ei täysin kuitenkaan pidä paikkaansa.

Kelan entinen pääjohtaja, Suomen punaisen ristin puheenjohtaja Elli Aaltonen muistutti Ylen A-talkissa, etteivät eläkkeensaajat ole yhtenäinen ryhmä, vaan moninainen joukko ihmisiä eri tuloluokista. Aaltosen mukaan eläkeläiset osallistuvat jo näihin talkoisiin, koska muun muassa kustannusten nousu ja asumistuen leikkaukset osuvat heihinkin (Yle 11.4.).

Hallitus joutuu kuitenkin tekemään uusia päätöksiä. Hallitusohjelman mukaan valtiontaloutta sopeutetaan vaalikauden aikana noin kuudella miljardilla eurolla. Nyt sopeuttamisen lisätarpeeksi on arvioitu noin kolme miljardia euroa. Kokoluokka tarkentuu, kun valtiovarainministeriö kertoo tänään hallituspuolueille oman uuden talousennusteensa.

Sopeutustarvetta vähentäisi oleellisesti, jos talous kasvaisi. Ainakaan lähitulevaisuudessa kasvua ei kuitenkaan ole nähtävissä. Valtiovarainministeriön ylijohtaja Mikko Spolander ei ottanut Kauppalehden haastattelussa kantaa tulevan ennusteen lukuihin, mutta hän totesi viime vuoden lukujen tarkentuneen alaspäin ja Suomen talouden supistuneen yhden prosentin viime vuonna (KL 12.4.).

OP ennakoi perjantaina, että Suomen talous supistuu tänä vuonna 0,5 prosenttia. OP:n pääekonomistin Reijo Heiskasen mukaan lähivuosien talouspolitiikkaa ei voi rakentaa kasvun varaan.

Hallitus on kovan paikan edessä, koska uhkana on joutuminen ensi vuonna taloudenpidossa EU:n "tarkkailuluokalle". Julkisen talouden alijäämä ei saisi sääntöjen mukaan ylittää kolmea prosenttia bruttokansantuotteesta. Suomen alijäämä on valtiovarainministeriön (VM) ennusteissa ylittämässä EU:n kolmen prosentin rajan sekä tänä vuonna (3,4) että ensi vuonna (3,5). Tänä vuonna Suomi voi vielä välttää tarkkailuluokan, koska alijäämän saa EU:n sääntöjen mukaan ylittää "vähäisesti ja väliaikaisesti".

On hyvin mahdollista, että sekä Purran että Orpon vaatimukset toteutuvat. Eläkejärjestelmään ei puututa, mutta eläkkeiden verotusta kiristetään. Lisää tuloja olisi saatavissa myös perumalla suurituloisten verohelpotukset, vaikka palkkaverotuksen kiristäminen olisi erityisesti kokoomukselle erittäin kova paikka.

Leikkaaminen ja verotuksen kiristäminen ovat tässä tilanteessa nopeimmin suoraan valtiontalouteen vaikuttavia keinoja, mutta vaarana on, että samalla tuhotaan kasvun oraita.