Suomella on hyvä liittolainen, joka lähtee soitellen sotaan, kärsii tappion ja kostaa sen meille

Trump runnoi Ukrainaan rauhaa Venäjän ehdoilla. Nyt hän saattaa joutua lopettamaan oman hyökkäyssotansa Iranin ehdoilla. Kuva: Timo Filpus

Pääkirjoitus|Ulkomaat

28.5.202610:07

Pääkirjoitus

Tapio Nurminen

Donald Trumpin toilailujen kommentoiminen on haastavaa. Liian usein tuomitaan tai kiitellään joko liian aikaisin tai pahasti myöhässä.

Silläkin uhalla tässä ja nyt on pakko sanoa: Trumpilla on kädessään pelottavan huonot kortit, kun Iranin kanssa yritetään sopia USA:n aloittaman sodan lopettamisesta.

Voi jopa kysyä, onko Yhdysvaltain presidentillä voittokortteja lainkaan? Joutuuko hän päättämään sotansa diilillä, joka tekee Iranista jopa vaarallisemman toimijan kuin mitä se oli ennen sotaa?

Sota Iranissa on ollut myrkkyä Trumpin Make America Great Again -liikkeelle Kuva: Timo Filpus

Trump on polttanut hyökkäyksessä kymmeniä miljardeja dollareita ja ajanut globaalin talouden ahdinkoon päästäkseen neuvottelemaan Iranin kanssa maailmankaupalle elintärkeän Hormuzinsalmen avaamisesta. Salmen, joka ennen sotaa oli auki.

Nyt näyttää uhkaavasti siltä, että salmi kyllä aukeaa, mutta Iran varaa itselleen oikeuden jatkossa rajoittaa sen liikennettä. Eikä ole mitenkään varmaa, että mullahit suostuvat panemaan ydinohjelmansa pysyvästi jäihin, purkamaan ohjusarsenaalinsa ja lopettamaan terroristien tukemisen.

Koko kansainväliselle yhteisölle pelkkä tietoisuus siitä, ettei Irania voida estää sulkemasta Hormuzinsalmea, on karvas strateginen tappio. Ja vastuun siitä kantaa USA.

Päälle päätteeksi liittolaiset joutuvat ilmeisesti maksamaan kalliin hinnan Trumpin virheestä.

Trump suuttui siitä, että Nato-liittolaiset eivät ole tukeneet Yhdysvaltoja riittävästi, kun Iraniin on hyökätty ja kun hyökkäys ei ole tuottanut toivottuja tuloksia. Kuva: Timo Filpus

Saksalaisten lehtitietojen mukaan USA olisi vähentämässä odotettua enemmän osuuttaan Euroopan puolustamisessa. Näitä Trumpin lakeijoiden väitettyjä ilmoituksia on syytä makustella varauksin. Kukaan ei tiedä, onko jotain todella päätetty. Ja jos on, koska päätökset pannaan toimeen.

Mutta silti. Vaikka jo pitkään on tiedetty, että USA vähentää sotilaallista läsnäoloaan Euroopassa, rapakon takaa tulleessa viestissä on kitkerä sivumaku. Väistämättä tuntuu siltä, että Valkoinen talo kostaa, koska Nato-liittolaiset suhtautuivat kylmäkiskoisesti Trumpin sotasekoiluun Iranissa.

Liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä ei pidä tehdä. Vielä vaarallisempaa on vähätellä ja toivoa, että tolkku palaa Washingtoniin vajaan kolmen vuoden päästä.

Trumpin rauhansuunnitelmat ovat alusta lähtien näyttäneet siltä, että Venäjä saa suurelta osin haluamansa ja Ukrainan on tehtävä myönnytyksiä Kuva: Timo Filpus

Tolkku voi palata, mutta vanhat ajat eivät.

Euroopan itsenäistä puolustusta on vahvistettava täysin riippumatta siitä, mitä Trump uhkaa tänään, mitä hän peruu huomenna tai minkälaisen myrskyn seuraava sotaseikkailu esimerkiksi Kuubassa aiheuttaa.

Eikä vahvistaminen tarkoita sitä, että siltoja poltettaisiin tai että USA ei enää olisi Suomelle ja koko Euroopalle tärkeä liittolainen.