Kuntavaaliehdokas ansaitsee arvostuksen

Huhtikuulta kesäkuulle siirrettyjen kuntavaalien ehdokasasettelu päättyi tiistaina. Vaikka vaalien siirtämistä kritisoitiin, oli päätös perusteltu. Jos vaalit olisi pidetty alkuperäisen suunnitelman mukaisesti 18. huhtikuuta, olisi vaalit järjestetty poikkeustilassa.

Toivottavasti koronatilanne paranee entisestään, jotta ehdokkailla ja äänestäjillä on enemmän mahdollisuuksia kohdata toisiaan. Kuntavaalit pidetään reilun kuukauden päästä 13. kesäkuuta.

Äänestäjillä on kuntavaaleissa valinnanvaraa, koska poikkeusoloista huolimatta puolueet ovat onnistuneet ehdokashankinnassa vähintäänkin kohtuullisesti. Puolueita auttoi, kun ne onnistuivat hankkimaan vaalien siirrosta johtuneella lisäajalla lisää ehdokkaita.

Parhaiten lisäajan hyödyntämisessä onnistuivat keskusta, SDP ja vaalien siirtämistä vastustanut perussuomalaiset.

Suurin muutos edellisiin kuntavaaleihin verrattuna on, että perussuomalaiset onnistui kasvattamaan ehdokasmääräänsä reippaasti. Nyt ehdokkaita on noin 5 900. Se on enemmän kuin pääministeripuolue SDP:llä, jonka ehdokasmäärä on noin 5 600.

Eniten ehdokkaita on keskustalla, runsaat 6 800. SDP:n, keskustan ja vasemmistoliiton ehdokasmäärät laskivat edellisiin kuntavaaleihin verrattuna. Vasemmistoliitolla ehdokkaita on 3 000

Perussuomalaisten lisäksi kokoomus ja vihreät ovat onnistuneet lisäämään ehdokasmääräänsä. Kokoomuksella on ehdokkaita 6 000 ja vihreillä noin 2 800.

Ylen eilen julkaiseman kuntavaaligallupin perusteella kisa suurimman kuntapuolueen paikasta tulee olemaan tiukka. Edellisten kuntavaalien ykkönen, kokoomus, on noussut perussuomalaisten ohi suosituimmaksi puolueeksi. Eroa toisesta sijasta kisaaviin SDP:hen ja perussuomalaisiin on noin kaksi prosenttiyksikköä. (Yle 6.5.)

Taloustutkimuksen tekemän kyselyn mukaan kokoomus on lisännyt kannatustaan Uudellamaalla ja varsinkin Helsingissä. Muissakin suurissa kaupungeissa näkyy nousua. Kannattajia on tullut lisää etenkin perussuomalaisista.

Nyt-liikeen ennakoitiin nakertavan kokoomuksen suosiota erityisesti Helsingissä ja Uudellamaalla, mutta niin ei näytä käyneen. Nyt-liikeen kannatus on toki noussut edelliseen mittaukseen verrattuna, mutta se on silti vain 1,9 prosenttia.

Seuraavista sijoista kamppailevat keskusta ja vihreät ovat jääneet kärkikolmikosta selvästi. Puolueiden kiistely hallituksen puoliväliriihessä ei ole lisännyt kannatusta, vaan päinvastoin. Molempien kuntavaalikannatus aleni kuukauden takaiseen kyselyyn verrattuna.

Keskustan kannatus aleni 0,8 prosenttiyksikköä 11,7 prosenttiin ja vihreiden 1,5 prosenttiyksikköä 10,6 prosenttiin. Vihreät on menettänyt kannatustaan etenkin Uudellamaalla.

Jokainen kuntavaaleihin ehdokkaaksi lähtevä ansaitsee arvostuksen, koska demokratia tarvitsee tekijänsä. Luottamushenkilön tehtävien hoitaminen vaatii monimutkaisiin asioihin paneutumista ja aikaa. Vaikka yhteisten asioiden hoitaminen on vaativaa, siitä saa harvoin kiitosta.

Valtuustoihin, kunnanhallituksiin ja lautakuntiin valittavilla on edessään hankalia päätöksiä. Vaikka koronavuonna kuntien lisääntyneet valtionosuudet pelastivat kuntien talouden, odotettavissa on valtionosuuksien palautuminen koronaa edeltävälle tasolle.

Vaikka kuntavaaleissakin hallitus vastaan oppositio -asetelma nousee erityisesti puoluejohtajien tenteissä yhdeksi johtavista teemoista, kunnissa ei sellaista asetelmaa ole. Kunnissa kaikki puolueet ja ryhmittymät joutuvat kantamaan vastuuta samalla tavalla. Tämä edellyttää kuntapäättäjiltä erittäin suurta yhteistyökykyä ja valmiutta kompromisseihin. Ilman niitä ei kunta menesty.

Vaikka yhteisten asioiden hoitaminen on vaativaa, siitä saa harvoin kiitosta.