Tuontihakkeeseen liittyy huomattava poliittinen riski

Energialaitokset ovat tänä talvena korottaneet sähkön ja kaukolämmön hintoja reippaasti. Hinnankorotusten taustalla on useita syitä, ja ne koskevat koko Eurooppaa. Hintoja nostivat muun muassa päästöoikeuksien kallistuminen, maakaasun ja kivihiilen kovat hinnat sekä normaalia alhaisemmat vesivarastot Pohjoismaissa. Lisäksi turpeen käytön romahtaminen päästöoikeuksien kallistumisen ja veronkorotusten takia näkyy energialaskussa.

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen tavoite on, että turpeen käyttö olisi puolittunut vuoteen 2030 mennessä. Neova Oy:n eli entisen Vapon viestintäjohtajan Ahti Martikaisen mukaan tavoite on jo nyt saavutettu. Huippuvuosista kymmenen miljoonan kuution vähennys turpeen poltossa on luonut Martikaisen arvion mukaan noin viiden miljoonan kuution lisäkysynnän puulle. (Yle 19.1.)

Metsähakkeen nopea kysynnän kasvu on lisännyt ongelmia hakkeen saatavuudessa. L&T Biowatin liiketoimintajohtajan Juha Fräntin arvion mukaan hakkeen käyttö on lisääntynyt syksyllä 15–20 prosenttia edelliseen syksyyn verrattuna. (MT 19.1.)

Uusia polttoon perustumattomia energiantuotantomuotoja kehitetään kovaa vauhtia, mutta muutos on ollut liian nopeaa. Osalla energialaitoksista on myös vaikeuksia saada haketta riittävästi. Osa hankkii hakkeensa ulkomailta.

Pietarsaarelaisen Alholmens Karftin toimitusjohtaja Björn Åkerlund sanoi Ylen haastattelussa, että korvaavien energiamuotojen löytäminen ei tapahdu hetkessä. Jos turvetta ei olisi saatavilla, niin Åkerlundin mukaan lämpöä kyllä saadaan tuotettua, mutta sähköenergian tuotanto jää pieneksi.

Kylmä alkutalvi on hidastanut nopeaa siirtymää uusiutuvaan energiaan. Kokkolan Energia on joutunut nostamaan turpeen polttamista ennakoidusta noin kolmanneksen 45 prosenttiin. Alholmens Kraftin voimalassa turpeen osuus on ollut jopa 75 prosenttia. Åkerlundin mukaan muuta vaihtoehtoa ei ole, koska tässä tilanteessa ei löydy turvetta korvaavia polttoaineitta.

Lähitulevaisuudessa hakkeen markkinat näyttävät hyviltä. Kysyntä kasvaa entisestään, koska turvevarastot ja kivihiilen poltto loppuvat lähivuosina. Kysyntä on lisännyt myös hakkeen tuontia. Tuontihakkeen osuus energiatuotantoon käytetystä hakkeesta oli vuonna 2020 vajaa neljännes, ja tuonti on edelleen lisääntynyt.

Tuontihakkeen varaan tulevaisuutta ei kuitenkaan voi laskea, koska siihen liittyy myös poliittisia riskejä. Valtaosa tuontihakkeesta tulee Venäjältä. Tämä vuoden alussa Venäjä rajoitti jalostamattoman havupuun vientiä. Vientikielto käytännössä lopetti pyöreän havupuun tuonnin. Rajoitukset eivät toistaiseksi koske koivukuitua eivätkä haketta.

Metsäteollisuus ry:n johtajan Maarit Lindströmin mukaan Venäjän mediassa on näkynyt keskustelua, että myös havuhake voisi tulla vientirajoitusten piiriin. Jos näin kävisi, hakkeen tuonti vähenisi noin kolme miljoona kuutiometriä. Osa tästä määrästä käytetään energialaitoksissa. Venäjän puumarkkinoiden asiantuntijan Juha Palokankaan mukaan Venäjällä on hakkeelle entistä enemmän käyttöä omassa kuitu- ja lastulevyteollisuudessaan. (Yle 10.1.)

Oulun Energian liiketoimintajohtajan Pertti Vanhalan mielestä nyt olisi äärimmäisen tärkeää, että valtavat ensiharvennusrästit saataisiin purettua ainakin osittain hakkeeksi.

Kysymys ei ole pelkästään energialaitoksista, vaan Vanhalan toiveeseen on monta muutakin syytä yhtyä. Kotimaisen uusiutuvan energian ja huoltovarmuuden turvaamisen lisäksi metsien hyvä kasvukunto on myös merkittävä ilmastoteko. Turpeen korvaaminen tuontihakkeella ei myöskään ole kansantaloudellisesti järkevää.

Turpeen korvaaminen tuontihakkeella ei ole kansantaloudellisesti järkevää.