EU:n elvytyspaketti repii kokoomusta

Suomessa on tehty monen muun Euroopan unionin jäsenmaan kanssa jo suunnitelmia, kuinka EU:n massiiviset 750 miljardin euron elvytyspaketista tulossa olevat rahat käytetään. Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus kertoi kuukausi sitten alustavan suunnitelman, miten 2,1 miljardia tulossa olevista 2,9 miljardin potista jaetaan. Suomen pitäisi maksaa vuoteen 2058 mennessä 6,6 miljardia euroa.

EU:n tavoitteena on saada alueen talouskasvuun vauhtia koronakriisin jäljiltä. Jäsenmaiden olisi käytettävä rahaa investointeihin, jotka työllistävät sekä edistävät ilmastopäästöjen vähentämistä ja digitaalisuuteen siirtymistä.

Suomen suunnitelmat noudattavat EU:n asettamia tavoitteita. Alustavan suunnitelman mukaan rahoja suunnataan vihreään siirtymään, digitalisaatioon, työllisyysasteen ja osaamisen parantamiseen sekä sote-palveluihin. Vihreään siirtymään rahoista ohjataan puolet. Suunnitelma pitää hyväksyttää EU:lla.

Vaikka suunnitelmia on hyvä tehdä ajoissa, on rahojen jakaminen ennenaikaista. Vaikka elvytyspaketti hyväksyttiin viime heinäkuussa EU:n huippukokouksessa, muun muassa Suomen eduskunta ei ole sitä vielä hyväksynyt. Asia on edelleen kesken eduskunnan perustuslakivaliokunnassa. (Yle 15.4.)

Valiokunta pohtii, taipuuko perustuslaki EU:n elpymispaketin hyväksymiseen eduskunnassa yksinkertaisella äänten enemmistöllä vai tarvitaanko kahden kolmasosan enemmistö. Ennen päätöksentekoa valiokunta haluaa ensi viikolla kuulla lisää asiantuntijoita.

Kysymys ei ole pelkästään Suomen perustuslaista, vaan myös siitä, onko sopimus EU:n perussopimusten mukainen. Jos eduskunta katsoo, että elvytyspaketti rikkoo EU:n perussopimusta, asia ei ole sillä selvä. Tämän asia ratkaisee EU-tuomioistuin, koska vain sillä on oikeus tulkita EU:n perussopimuksia.

Joka tapauksessa kansanedustaja Antti Rinteen (sd.) johtama perustuslakivaliokunta on todella ison ja kauaskantoisen asian äärellä. Elvytyspaketti pitää hyväksyä kaikissa jäsenmaissa ennen kuin se voidaan ottaa käyttöön. On hyvin epätodennäköistä, että valiokunta joutuu äänestämään kannastaan. Se tarjoaa mahdollisuuden kovaan poliittisen peliin.

Oppositiopuolueet ovat eri syistä vastustaneet elvytyspakettia. Perussuomalaisilla ja kristillisdemokraateilla ei ole ongelmia äänestää kaikissa vaiheissa elvytyspakettia vastaa, mutta kokoomuksella on. EU-myönteisen puolueen on päätettävä, hyväksyykö se elvytyspaketin vai ei.

Tähän saakka kokoomus on suhtautunut pakettiin kielteisesti, koska se on puolueen mielestä monessa kohdin huonosti neuvoteltu. Kokoomus teki asiasta myös helmikuussa välikysymyksen, joka kaatui hallituspuolueiden äänin.

Kokoomus tuskin haluaa, että se joutuisi selittämään eurooppalaisille aateveljilleen ja suurelle osalle puoleen kannattajia, miksi se kaatoi koko massiivisen eurooppalaisen elvytyspaketin.

Kokoomuksen kannalta voi olla hyvä, jos perustuslakivaliokunta katsoisi, että asia voidaan päättää yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Näin todennäköisesti myös tapahtuu. Silloin puolue voisi eduskunnassa äänestää pakettia vastaan tietäen, että se hyväksytään hallituspuolueiden äänin.

Todellinen päätöksenteon paikka kokoomukselle tulee, jos hyväksyntään tarvitaan kahden kolmasosan enemmistö. Siinä tapauksessa kokoomus on ratkaisijan paikalla, koska hallituspuolueet tarvitsevat paketin hyväksymiseen siltä tukea. Tukea tarvittaisiin myös siksi, että keskustastakin löytyy paketin vastustusta.

Oli EU:n elvytyspaketista mitä mieltä tahansa, eduskunnan on lähiviikkoina päätettävä asiasta. Silloin tyhjää äänestäminen tai äänestyksestä poissaolo eivät ole vastuun kantamista.

EU-myönteisen puolueen on päätettävä, hyväksyykö se elvytyspaketin vai ei.