Vaaran päivät on vain kestettävä ‒ YYA-Suomen yltiövarovaiseen kielenkäyttöön tottuneita ikäpolvia itänaapurin uusi käytös voi hämmentää suurestikin
Natoon liittyminen tarkoittaa nyky-Venäjän näkökulmasta Suomen asettumista vihollisen leiriin. Se on kuitenkin pienempi paha, kun jääminen yksin itänaapurin aggressiivisen ja arvaamattoman käytöksen uhriksi.
Kaikesta päätellen Venäjä jatkaa valeuutisten levittämiseen keskittyvää kampanjaa. Jo aiemmin venäläisille bussipysäkeille ilmestyi mainoksia, joissa lastenkirjailija Astrid Lindgren, elokuvaohjaaja Ingmar Bergman ja Ikean perustaja Ingvar Kamprad leimataan natseiksi. Kuva: PixabayVenäjän ulkopoliittinen toiminta saa yhä uhkaavampia sävyjä. Vaikka Ukrainaan tehdyn hyökkäyksen julmuus ja häikäilemättömyys ovat olleet aivan käsittämättömiä jo kuukausien ajan, Venäjän aloittamat toimet myös Suomea ja Ruotsia vastaan jaksavat silti hämmentää. Pahin on todennäköisesti vasta edessä.
Viime päivinä sekä Suomi että Ruotsi ovat joutuneet Venäjän ilmatilaloukkausten kohteiksi. Natoon määrätietoisesti tähyävät pohjoiset demokratiat ovat mustamaalauksen kohteina myös Venäjän valtion valvomassa mediassa. Molempiin maihin on soviteltu samaa natsimielisyyttä kuin Ukrainaankin.
Ilta-Sanomien palkittu Venäjä-tuntija Arja Paananen on tiivistänyt uuden venäläisen Suomi-kuvan ”natsimielistä Mannerheimia” ihannoivaksi neuvostosiviilien kansanmurhaan syyllistyneeksi valtioksi (IS 3.5.). Venäläisessä mediassa on väitetty Suomen myös ryhmittävän panssareitaan Venäjän vastaiselle rajalle.
Jo aiemmin venäläisille bussipysäkeille ilmestyi mainoksia, joissa lastenkirjailija Astrid Lindgren, elokuvaohjaaja Ingmar Bergman ja Ikean perustaja Ingvar Kamprad leimataan natseiksi.
Kaikesta päätellen Venäjä jatkaa valeuutisten levittämiseen keskittyvää kampanjaa. On täysin mahdollista, että ilmatilaloukkaukset, provokaatiot merialueilla, venäläisjoukkojen ryhmittäminen Suomen rajalle sekä erilaiset mustamaalauskampanjat mediassa vain kiihtyvät.
Tarkoituksena on pelotella suomalaisia sekä ennen kaikkea Nato-päätökseen keskittyvää poliittista johtoa.
YYA-Suomen yltiövarovaiseen kielenkäyttöön tottuneita ikäpolvia itänaapurin uusi käytös voi hämmentää suurestikin. Silti jo vuoden 2008 Georgiaan tehdyn hyökkäyksen ja Krimin kahdeksan vuoden takaisen valtaamisen jälkeen naiivi luottamus on alkanut hyväuskoisimmiltakin karista.
Tökeröimpiin valheisiin suomalainen poliittinen johto ei enää edes vastaa. Presidentti Sauli Niinistön, pääministeri Sanna Marinin (sd.), puolustusministeri Antti Kaikkosen (kesk.) sekä puolustusvoimien johdon linja on oikea.
Venäjä on menettänyt kansainvälisessä kanssakäymisessä kaiken uskottavuutensa. Sen kanssa ei voi entiseen tapaan keskustella. Tilanne on valitettava, mutta näin nyt on.
Huolimatta massiivisesta joukkojen keskittämisestä, Venäjän hyökkäys ei ole edennyt.
Lännen tukema Ukraina sitoo juuri nyt Venäjän joukkoja ja taistelee Moldovan ja muiden Venäjän rajanaapurien puolesta, kenties myös Suomen.
Vaikka Suomessa eletään nyt vaaran päiviä, Venäjän sotilaallinen hyökkäys ei tällä hetkellä ole todennäköinen. Suomi näyttää myös saavan ainakin verbaalisia turvatakuita Nato-mailta. Viimeksi Niinisalossa vieraillut Britannian puolustusministeri Ben Wallace lupasi, etteivät ”viikinkien jälkeläiset” jätä ruotsalais- ja suomalaiskumppaneitaan yksin.
Lupaus on hyvä ja selvä, tosin viikinkien jälkeläisiä on melkoinen määrä myös Venäjällä.
Vaikka lähipäivät ovat riskejä täynnä, pää on pidettävä kylmänä. Tämä on nyt kestettävä.
Natoon liittyminen tarkoittaa nyky-Venäjän näkökulmasta Suomen asettumista vihollisen leiriin. Se on kuitenkin pienempi paha, kun jääminen yksin itänaapurin arvaamattoman käytöksen uhriksi.
Samalla on ymmärrettävä, että vaara voi Suomessa kestää vuosia. Tämäkin on helpompi kestää läntisen sotilasliiton osana kuin yrittämällä selvitä omin voimin itänaapurin uhan alla.
Kirjoittaja on MT:n päätoimittaja.Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat





