Velkaantumiskierre on saatava poikki

Valtiovarainministeriö julkisti viime viikolla esityksensä seuraavan vaalikauden säästötavoitteeksi.

Ministeriön mukaan valtion ja kuntien menoihin pitäisi tehdä kuuden miljardin euron menoleikkaukset ensi vaalikaudella. Valtion osuus olisi neljä ja kuntien kaksi miljardia euroa.

VM päätyi leikkauksiin, koska verotusta ei voida enää kiristää. Sitä ministeriön virkamiehet eivät kerro, mistä säästöt otetaan.

Vaaleihin valmistautuville puolueille VM:n luvut eivät varmaankaan tulleet suurena yllätyksenä, koska valtion ja kuntien taloustilanne varmasti tiedetään. Siitä huolimatta puolueiden omat esitykset poikkeavat huomattavasti VM:n arvioista.

Lähimpänä on kokoomus, jonka mielestä leikkaustarve on viisi miljardia euroa. Keskusta jaksottaisi leikkaukset kuudelle vuodelle ja SDP:ssä epäillään, ettei valtion menoja voida leikata neljää miljardia euroa vaalikaudessa.

Erityisesti vasemmistoliitossa VM:n lukuja pidetään ylimitoitettuina. Puolueen puheenjohtajan Paavo Arhinmäen mielestä esitetyt leikkaukset tuhoaisivat hyvinvointivaltion.

Vaikka hallitus on vaalikauden aikana tehnyt leikkauksia ja nostanut veroja, on valtion velkaantuminen jatkunut. Kunnat ovat omalta osaltaan joutuneet nostamaan veroja, koska valtion on leikannut reippaasti kuntien valtionosuuksia.

Tilanteen karuudesta kertoo, että VM joutui viikko sitten korjaamaan joulukuussa tekemäänsä arvioita julkisen talouden vajeesta. Joulukuussa ministeriö arvioi, että alijäämä olisi 2,7 prosenttia bkt:stä. Uusi arvio on 3,4 prosenttia.

Vajeluku tarkoittaa sitä, että Suomi rikkoi vakaus- ja kasvusopimuksen kolmen prosentin rajan. Myös Suomen julkinen velka on ylittämässä 60 prosentin rajan. Näillä luvuilla Suomi on joutumassa EU-komission tarkkailuun.

Todellisuudessa alijäämät ovat vieläkin suurempia. Valtio on viime vuosina myynyt tuottavaa omaisuutta. Lisäksi rahaa alijäämän paikkaamiseksi on otettu suoraan valtion kassasta. Julkisuudessa asiasta ei ole paljoakaan puhuttu.

Vuonna 2010 valtion kassassa oli rahaa 11,5 miljardia euroa. Viime vuoden lopussa jäljellä oli 3,11 miljardia. Kolmen vuoden aikana kassasta on otettu yhtensä 7,4 miljardia euroa. Tällä menolla valtion kassa on seuraavan hallituksen aloittaessa lähes tyhjä.

VM:n esitys antaa entistä vakavampaa sisältöä vaalikeskusteluihin. On silti epätodennäköistä, että ministeriön luvut toteutuisivat sellaisenaan seuraavan hallituksen ohjelmassa.

Ongelmat ovat olleet tiedossa sekä Jyrki Kataisen (kok.) että Alexander Stubbin (kok.) hallituksilla. Siitä huolimatta budjetit rakennettiin liian optimistisiksi.

Oli hallituspohja millainen hyvänsä, ei nykyisenkaltaiseen menoon ole varaa. Velkaantumiskierre on saatava tavalla tai toisella katkaistua. Jos tässä ei onnistuta, niin edessä on Kreikan tie.

Vaikka nyt pitää laittaa suu säkkiä myöden, pelkillä leikkauksilla taloutta ei pystytä kääntämään nousuun. Ilman tuotannon kasvua leikkaukset johtavat koko talouden näivettymiseen. Tästä syytä kaikki mahdollinen elvytysvara on laitettava tuottaviin investointeihin.

Esko Ahon (kesk.) hallituksen aloittaessa vuonna 1991 sille selvisi yllätykseksi, että valtiontalouden tila oli paljon huonompi kuin etukäteen edes pelättiin. Toivottavasti nyt ei vaalien jälkeen tule samanlaista yllätystä.