Maatalouden kriisiin tarvitaan apua heti

Maataloustuottajat ovat ahtaalla lähes kaikissa EU:n jäsenmaissa, koska he ovat joutuneet EU:n ja Venäjän välisen kauppasodan maksumiehiksi. Venäjän asettama elintarvikkeiden tuontikielto on sekoittanut eurooppalaiset ruokamarkkinat.

Huolimatta siitä, että pakotteista päätettiin EU:ssa yhdessä, ei niiden seurauksista haluta kantaa yhdessä vastuuta. Politiikan toimittajien tilaisuudessa maanantaina komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen arvioi, ettei Venäjän asettamista pakotteista ole ollut koko EU:n laajuisesti kovin suurta taloudellista haittaa.

Vaikka Katainen myönsi, että maa- ja toimialakohtaisesti tilanne on vähän toisenlainen, mutta yhdenkään jäsenmaan kohdalla se ei ole hänen mukaansa ollut kriittinen. Suomen maitosektorille pakotteilla on Kataisenkin mielestä ollut iso merkitys.

Koska pakotteilla ei komissaarin mielestä ole ollut EU:lle kovinkaan suurta haittaa, olisi vähintäänkin kohtuullista, että EU yhteisvastuullisesti korvaisi maataloustuottajille heidän menestyksensä.

EU toki maksoi viime vuonna suomalaisille tuottajille yhteensä noin kymmenen miljoonaa euroa kertaluonteista korvausta. Summa oli lähinnä symbolinen, koska maatalouden menestykset ovat pakotteiden takia noin 200 miljoonaa euroa vuodessa.

Vaikka maitosektorin menestykset pakotteiden seurauksena ovat mittavat, vaikuttavat pakotteet myös muihin tuotantosuuntiin. Tilojen talouden alakierrettä syventää, että pakotteiden seurauksena eurooppalaisilla ruokamarkkinoilla on paljon halpaeriä, joiden avulla kauppa pystyy kilpailuttamaan kotimaista elintarviketeollisuutta.

Suomalaisten viljelijöiden tulot ovat pienentyneet viidessä vuodessa enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenmaassa. Tulot ovat laskeneet Eurostatin mukaan vuodesta 2010 vuoteen 2015 yli 40 prosenttia. Venäjän tuontikiellon lisäksi tuloja ovat laskeneet tukien leikkaukset.

Talousahdinkoa ovat pahentaneet Maaseutuviraston (Mavi) ongelmat. Mavi ei ole kyennyt maksamaan viljelijöille kuuluvia tukia ajallaan. Monilla tiloilla on viime vuoden tukia saamatta jopa kymmeniä tuhansia euroja.

Taloudellisten ongelmien lisäksi viljelijöitä piinaa koko ajan lisääntyvä byrokratia. Pikkutarkkojen papereiden täytössä pitää olla tarkkana, koska pienikin inhimillinen virhe tai tukihakemuksen myöhästyminen saattavat johtaa kymmenien tuhansien eurojen menetykseen.

Vaikuttaa siltä, ettei viljelijöiden ahdinko saa EU:n tasolta riittävästi ymmärrystä. Ymmärryksen puutetta on myös kotimaisilla päättäjillä.

Valtiovarainministeriö ei halua myöntää kevään lisäbudjetissa maataloudelle kriisitukea. Valtiovarainministeriössä halutaan siirtää kaikki päätökset harkinnanvaraisista menolisäyksistä syksyyn, koska silloin tiedettäisiin, kuinka paljon on varaa lisämenoihin. (MT 9.5.)

MTK vaatii kevään lisäbudjettiin 100 miljoonan euron kriisipakettia. Puheenjohtaja Juha Marttilan mukaan summa on vain neljäsosa niistä menetyksistä, jotka maatalous on poliittisilla päätöksillä menettänyt. Vaatimukset ovat tuottajien menetyksiin suhteutettuina kohtuulliset.

MTK on esittänyt suoraa kriisitukea 60 miljoonaa euroa, energiaveron palautuksen korottamista ja lomituksen määrärahojen lisäämistä. Myöhästyneille tuille halutaan korkoa ja velkoihin 2–3 vuoden lyhennysvapaita.

Valtiovarainministeriön pyrkimykselle lykätä päätöksen tekemistä maatalouden kriisipaketista syksyyn ei ole perusteita. Valtiontalouden tilanne ei muutamassa kuukaudessa muutu miksikään. Viljelijöiden taloustilanne sen sijaan ei kestä enää yhtään viivyttelyä.

Kaikille pitäisi olla selvä, että kriisitukea tarvitaan heti.